LEEVI & LEIA

Talven keskeltä

2012-01-23T22:14:00.004+02:00

On taas jäänyt vähän blogin päivittely viimeaikoina, mutta hengissä ollaan :)

Nyt on jo pari viikkoa ollut ihan mielettömän ihania ja kauniita ilmoja, kyllä kelpaa! Leia rakastaa kunnon riehumishepulointia umpihangissa, Leevi taas nautiskelee auratuista teistä omaan maltillisenpaan tapaansa.

Leia oli menneellä viikolla työparinani yhtenä yövuorona, ja täytyy kyllä kehua ettei se ollut yhtään hullumpi työkaveri :) Musta varjo seurasi minua kaikkialle, mutta osasi jättäytyä myös taka-alalle kun sitä ei tarvittu. Hiljaisimpina hetkinä se rauhoittui nukkumaan, mutta heti kun jotain tapahtui se oli heti reipas lähtemään töihin. Mielelläni tuon yöpäivystyksiin voisin tuon ottaa uudelleenkin.

Muuten neidin kanssa on sitten treenattu lähinnä tokoa ja sitäkin sisällä kun ei oikein meinaa löytyä aurattuja kenttiä.
Tällähetkellä työstetään tunnaria. Mitähän siitä sanoisi, välillä tuntuu että tuo tajuaa idean jo hyvin ja välillä taas tulee takapakkia.. Siihen että siitä siitä saadaan koevalmis liike on vielä matkaa, mutta jonkilainen käsitys sillä ainakin on siitä mitä siltä odotetaan. Avoimen kaukot näyttää aika kivoilta tällähetkellä, mutta niitä nyt on treenittykkin jo pidempään.

Lauantaina oli tarkotus lähteä katsomaan Ojangon agihallin avajaisia ja treenata Leian kanssa samalla hallissa olemista, olisi ollut kiva päästä kisojakin katselemaan. Olin niin puolikuollut yövuoron jälkeen että heräsinkin vasta myöhään päivällä eli se siitä sitten..

Uusi alku

2012-01-06T01:02:00.002+02:00

Uusi vuosi on aina uuden alku, vuosi 2011 on nyt jätetty lopullisesti taakse. Yksi mikä on ja pysyy on tuo pimeys ja märkyys. Vettä tulee päivästä päivään, aurinkoa näkee ehkä kerran viikossa ja sekin useimmiten ikkunan takaa. Tuo keli vähän syö treenimotivaatiota, eikä olla pariin viikkoon treenattu mitään..

Vaan nyt siihen tulee muutos. Leia aloitti tänään agilityn hallikauden, ja kuukausi oli meillä agilitytaukoa. Leevin viimeisimmistä agitreeneistä taas on jo pieni ikuisuus. Leia ei vierastanut hallia treeniympäristönä, vaan otti siellä ihan lungisti :) Se oli jopa paremmin kuulolla kun normaalisti kentällä. Ohjaajalla sen sijaan oli vähän treenitauko jäänyt päälle ja se näkyi ohjaamisessa.. Loppua kohden meni paremmin. Tehtiin erilaisia ohjaustreenejä hyppy-ympyrällä ja -neliöllä (+putkella).

Mutta meillä on hieno halli missä treenata :) Ei haittaa lumimyrskyt eikä metrin loskakerrokset!
Kyllä kelpaa treenailla :)

Turun näyttelyyn en nyt sitten ilmonnutkaan Leiaa, niin naurettavasta syystä ettei vaan huvittanut ilmoittaa sitä sinne. Mutta ainakin keväälle ja kesälle olisi suunnitteilla useampi kehäkäynti. Sen sijaan tokon suhteen ollaan aktivoiduttu ja tänä vuonna oikeasti treenataan ja kisataan enemmän. Maaliskuulle olisi tarkoitus nuo kaksi kisaa kisata vielä ALOssa Porvoossa. Sitä ennen treenataan paikkista ahkerasti :) Hallissa työskentely ei näyttänyt tuottavan Leialle ongelmia, joten ei tuo sisäkoe tuota suurempaa päänvaivaa.

Joulutervehdys

2011-12-24T22:18:00.000+02:00

Vuodesta seuraavaan

2011-12-19T18:29:00.009+02:00

Edellisistä viisaantuneena lupasin itselleni etten asettaisi uusia tavoitteita ensi vuodelle, koska a. ne eivät koskaan toteudu ja b. olen äärimmäisen huono asettamaan itselleni tavoitteita.. Mutta jospa kuitenkin tekisi jotain suunnitelmia, joihin nyt ensivuonna oikeasti pyritään! Sen lisäksi tämä(kin) vuosi ansaitsee oman postauksensa, tässä siis koko vuosi paketissa.

Alkuvuosi tahkottiin tokoa, paikkallamakuuta lähinnä. Olin asettanut tavoitteen että toukokuussa kokeeseen, ja toukokuu tuli yllättävän nopeasti. Olen edelleen yllättynyt miten me tuohon kokeeseen ylipäätään päästiin, sillä sinne ehtiminen ei ollut ihan niin helppoa kun olin suunnitellut. En ollut varmaan koskaan, ikinä jännittänyt mitään niin paljon. Yhtään ei helpottanut se etten ehtinyt valmistella koiraa paikkikseen tai koepaikkaan kun puoli minuuttia, siis yhteensä. Jostain ihmeestä revittiin 10 paikkiksesta, ja loppukoe menikin sitten omalla painollaan sarjassamme "ihan hyvä" mutta ensimmäinen ALO1 napattiin samaisesta kokeesta.

Tästä innostuttuani käytiin kevään-syksyn aikana myös kahdessa muussa ALO-kokeessa, jotka mursivat sen käsitykseni siitä että paikallamakuu olisi 100% varma. Ensimmäisen kokeen makuu oli täydellinen, seuraavassa koira paineistui uroksesta joka rähähti sille jo luoksepäästävyyden jälkeen ja kolmannessa koiruus luuli että kyse oli luoksarista "kun toi kaverikin lähti..". Kolmas koe oli rento ja hauska möhlimisestä huolimatta. Mutta paikkis söi motivaatiota syksyn treeneissä. Se mikä toimii treeneissä ei aina toimi kokeessa..

Alokasjuttujen lisäksi opeteltiin uutena tunnaria, ruutua ja metallinoutoa, niin ja jatkettiin kaukoja ja luoksarin stoppia. Näistä kaikki vaativat hiomista. paljon.

Huhtikuussa Leian kanssa päästiin agilityn soveltuvuuskokeeseen, mistä jo itsestään olin tyytyväinen sillä hakijoita oli paljon.. Siellä Leia oli oma itsensä, eli iloinen ja vallaton, ja sillä menolla saatiin myös ryhmäpaikka, jossa treenattiin ihan joulukuulle saakka. Neiti on kehittynyt hurjasti vuoden aikana ja minun haasteenani on edelleen Leian ohjaaminen. Mietin usein että "jos tämä olisi Leevi" ... Isompaa koiraa ei pyöräytetä ihan niin ahtaista kulmista esteille, eikä tuo osaa tietenkään lukea ohjausta samalla tavalla.

Kesä meni Leian osalta uidessa, Leevi ei luonnonvesiin uskaltanut vaikka se voittikin uimakammonsa. Kun Hyvinkään uimalassa katselin tuota valkoista uimakammoista eläintä juoksemassa innosta haukkuen altaan rampille ja kuinka sen häntä vispasi uinnin aikana en olisi uskonut sen olevan Leevi ellei se olisi sattunut olemaan ainut bichoni mustien postugeesien seassa. Uskomatonta :) Myös Leia tykästyi altaassa(kin) uiskenteluun ja se mahdollisti uimisen myös talviaikaan.

Leevi ei päässyt näyttelyihin, koska olin laiska tekemään asian eteen mitään ja toiseksi sen asian takia eli meille ei vielä tänäkään päivänä ole saapunut sitä todistusta siitä hampaasta..

Veteraanikehät korkattiin parissa mätsärissä jossa molemmissa herra pärjäsi mainiosti ja esiintyi iloisesti.

Leian kanssa käytiin kaikkiaan kuudessa näyttelyssä, joista 4x EH ja 2x ERI (AVK 3 ja 4). Arvostelut eivät radikaalisti toisistaan poikenneet, koira oli joko liian aivan liian kevyt kaikkialta, melko kevyt tai juuri passeli.. Ei siis tullut valiota neidistä. Vielä.

Leian kanssa tehtiin laiskanlaisesti jälkeä ja suureksi häpeäksi mejää ei kertaakaan..! Jäljellä neitonen oli kuitenkin pätevä kun mikä! Kaverikoiratoiminnassa oltiin mukana pitkin vuotta, ja saatiin paljon uusia hienoja kokemuksia :)

Leevin kanssa käytiin muutamissa agimölleissä, joista toisesta nolla hyvällä ajalla ja 2.sija ja toisesta hylly joka pistää hymyilyttämään vieläkin. Aina ei uskoisi että tuo on "veteraani-ikäinen" :-) Agia treenattiin pitkin vuotta ohjatusti ja herra kehittyikin kivasti. Tokokentillä piisoni roikkui mukana ja sitä treenattiin "siinä sivussa". Ja jälkeä tehtiin.

Ja sitten niihin suunnitelmiin.. Eli tähän pyritään ensivuonna (!)

Leevi

- Agissa ryhmäpaikka mielellään heti keväällä

- Mölleissä ahkeraa kiertelyä ja virallisten korkkaaminen!

- Veteraanikehiin!

- Silmäpeilaus

Leia

- Tokosta AVO1 (jos jaksetaan vielä ALO'ssa pyöriä niin TK1 sitä ennen..). Ruutu kuntoon!

- Agissa mölleihin, kepit varmoiksi ja keinun huolellinen opettaminen

- Näyttelyistä FI MVA. Tietää paljon näyttelyitä (?) mutta yritetään.

- Silmäpeilaus ja uudet lonkkakuvat

- Luonnetesti!!

- BH'seen tähtääviä treenejä, itse kokeen suoritus voidaan siirtää seuraavaan vuoteen..

- Mejässä ryhdistäytyminen, nyt ei luisteta..

Ensi vuotta odotellessa. Kiitos kaikille koiramaisesta vuodesta :)

Messukeskuksen hälinää ja lunta

2011-12-07T18:16:00.014+02:00

Noniin, kotona ollaan :) Viime viikonloppu vietettiin Messukeskuksen hälinässä Leian kanssa. Molempina päivinä siellä vierähtikin melkein koko päivä. Leia esiintyi rotukehissä, ja muuten tuli pörräiltyä pitkin messuhallia ihmettelemässä vähän sitä sun tätä ja myyntikojuja tuli katseltua ja osteltua vuoden viimeiset koiramaiset ostokset. Leialle tuli hommattua kasa tunnarikapuloita ja "näätäriepu" treenilelukokoelmaan. Leeville vietiin tuliaisina oma pomppa-takki ja sian korvia pinollinen.

Lauantaina ei vaihteeksi junaliikenne ollut meille suosiollinen, joten aamulla täristiin niin bussi kun juna-asemallakin.. Junamatkat oli ihan kamalia koiran (ja takasin päin tullessa kahden) kanssa, kun juna oli ihan täysi ja pieni portugeesi meinasi jäädä sen ihmisjoukkion tallomaksi.. Lopulta Leia matkusti sylissä seisomapaikalla, joka aiheutti hilpeyttä ja kummastusta kanssamatkustajissa. Perille kuitenkin päästiin ehjänä, ja vieläpä ihan ajoissa kaikesta huolimatta.

Portugeesit arvosteli Juha Palosaari, tässä Leian arvostelu:
"Mittasuhteiltaan ok. Hyvä pään malli, muuten kauttaaltaan melko kevyt. Rungon tulisi olla kauttaaltaan tilavampi ja syvempi. Hyvä häntä ja takakulmaukset. Liike kaipaisi lisää voimaa. Seistessä miellyttävät ääriviivat." AVO EH

Leia tosiaan liikkui vähän tahmeasti lauantaina, ehkä alkoi koirakin jo olla päivällä vähän kyllästynyt messarin hälinään eikä virtaa ollut ylimääräisiä.

Sunnuntaina sitten uusiksi. Tällä kertaa päästiin autolla ja oltiin kehällä juuri samalla hetkellä kun rotukehä alkoi. Melkein lennosta siis kehään. Porvesit tuomaroi Jose Haro Haro Espanjasta. Tässä Leian arvostelu suomennettuna:
"Hyvä tyyppi. Kaunis ylälinja. Hyvä ____? Kaunis turkin kunto ja hyvät liikkeet." ERI AVK3

Molempien päivien tulokseen olen tyytyväinen, erityisesti tuo sunnuntain eri lämmitti kovasti mieltä. EH tuli selkeästi tuosta tavanomaisesta syystä - liian kevyt. Leiallahan on samaiselta tuomarilta myös serti ja rop-voitto, mutta se olikin nuorten luokassa se. Sunnuntaina Leia myös liikkui selkeästi paremmin. Seuraavaksi suunnataan turun näytelmiin tammikuussa.

Sunnuntaina hengailtiin vielä messukeskuksessa Karoliinan kanssa ja vasta lähempänä iltaa suunnattiin juna-asemalla, josta matka jatkui kohti lempäälää. Myös Leevi tuli mukaan.

Siskon perheen luokse siis suunnattiin, ja nautittiin talvesta muutama päivä. Lenkkeiltiin pelloilla koirien kanssa ja sen sellaista. Leia villiintyi lumesta ja nautti siitä täysin rinnoin. Sukelteli hangissa ja veti kunnon hepuleita. Leevikin sai olla vapaana ja pysyi hyvin kuulolla ja pinkoi muun lauman perässä :)

Lumeton Helsinki

2011-11-29T23:05:00.012+02:00

Joulukuu lähestyy kovaa vauhtia, mutta lumi puuttuu edelleen. Sen sijaan pimeyttä, kylmää tuulta ja sadetta on riittänyt ihan kyllästymiseen saakka. Eipä ole blogiinkaan pitkään aikaan jaksanut raapustaa oikein mitään.

Tänään osallistuttiin ensimmäisen kerran Senaatintorilla järjestettyyn lemmikkien joulusiunaukseen, tästä voisi kehitellä jonkinlaisen vuosittaisen tradition. Kaverikoirat siunattiin ensin kuten myös muut hyötykoirat (pelastus-, etsintä- ja avustajakoirat) tuomiokirkon portailla, josta meillekkin oli paikka varattu Leian kanssa. Tilaisuudessa oli lämmin ja jouluinen tunnelma, ja mukavasti oli koiraihmisiä saapunut paikalle. Hilma ja Heidikin (kuva) bongattiin ja kotimatka taittui kivasti hyvässä seurassa :)

Heidi toi minulle lainassa olleen objektiivini, eli kuvia sain otettua vain tulomatkalta, Joulukadulta. Aika suttuista jälkeä nuokin on (Canon 50mm f1.8), kun ulkona oli (vaihteeksi) pilkkopimeää..

Viime torstaina oli viimeiset agitreenit Leian kanssa tänä vuonna. Nyt odotellaan hallin valmistumista käyttökuntoon, ja sitten alkaakin tammikuussa treenit hallissa. Ihan kivasti meni vuoden vikat treenit, paljon on vuodessa opittu, mutta sitäkin enemmän on vielä opittavaa jäljellä. Tehtiin yhtä pidempää rataa, ja sen lisäksi keppejä, kontakteja ja tehotreeninä sylkkäriä pienemmällä estesarjalla.

Tokon suhteen ollaan otettu ihan lungisti, nyt tuntuu siltä että parempi keräillä motivaatiota (siis itselle) ja aloitella taas uuden vuoden ja uusien tavoitteiden myötä treenit. Ensi vuodelle on tullut jo vähän katseltua kokeita, ja muutenkin alustavaa kalenteria tullut kirjailtua ylös.

Lenkkeilty ollaan viimeaikoina paljon koiraseurassa, ollaan nähty kaikkia vanhoja koiratuttuja, joiden kanssa ei olla ehditty olla juurikaan yhteyksissä viimeaikoina. Miten komea saksanpaimeuros oli Nemostakin kasvanut! Leian kanssa tulivat samoihin aikoihin, nyt kokoero on jo yli kaksinkertainen ;)

Täällä odotellaan kunnon lumien ja pakkasten lisäksi myös ensi viikonlopun messaria! Se vaan on yksi vuoden kohokohta, mitä ei voi ohittaa. Ensi kertaa olen messarissa koirallisena, Leia kun on ilmoitettu molemmille päiville kehäkettuilemaan. Mitään menestystä ei jo pelkästään ison koiramäärän takia ole odotettavissa, mutta niin hienoa nähdä taas kaikkia tuttuja eri puolilta suomea. Kaikkihan messariin tulee! ;)

3-vuotta mittarissa..

2011-11-11T00:47:00.007+02:00

Meidän musta pörriäinen täyttää tänään hurjat 3 vuotta! Aika kuluu järkyttävän nopeasti, pikkuneiti oli ihan eilen vielä NÄIN pieni...

Aika paljon on neitonen noista ajoista muuttunut, sen lisäksi että se on saanut vähän mittasuhteita, lihasta ja karvaa, on sille myös kasvanut jonkinverran järkeä päähän. Kaikki jotka Leian näkivät pentuna, muistavat sen mustan pienen pörriäisen joka suhelsi paikasta paikkaan nanosekunnissa ja jolta se energia ei tuntunut loppuvan sitten millään.

Nyt se on sitten melkein aikuinen.. Ei aina uskoisi, sen verran pentumainen se on luonteeltaan. Meno jatkuu melkein yhtä innokkaana ja vauhdikkaana, voisiko muuta olettaakkaan? Voisin sanoa että Leia on parhaassa harrastusiässään, ja niitä vuosia tulee olemaan toivottavasti vielä monia. Hienompaa koiraa en olisi uskonut saavani, onhan tuo mitä mainion otus, sen lisäksi että se on mitä mainioin harrastuskoira on se myös oikea arjen sankari, jonka elämäntarkoitus lienee kuitenkin se ihmisten ilahduttaminen - ja siinä se toimii erinomaisesti :)

Tulipas pitkä tarinointi, tarkoitus oli vaan onnitella Leiaa synttäreiden johdosta, kuten myös koko sisaruslaumaa eli Pennydalen E-pentuetta, hienosti 11.11.2011 :)

Uuteen aikaan

2011-11-02T22:11:00.005+02:00

Marraskuuta mennään ja kellojakin on siirretty tunnilla taaksepäin. Kun katsoo ikkunasta on selvää että vuoden pimein aika on juuri nyt käsillä. Toisaalta ollakseen marraskuu, nyt on vielä aika lämmintä!

Sen verran kuitenkin pimeys ja viilentyneet illat on vaikuttaneet Leeviin, että se on alkanut viihtyä vieressä. Piisoniherra käpertyy joka yö nukkumaan viereen peiton alle. Päivisin se ottaa pitkiä päivänokosia sohvan lämmössä, omien tyynyviritelmiensä päällä ja tarvittaessa hyödyntää Leian lämmintä turkkia päänalusenaan. Lenkille lähdetään innoissaan, mutta yhtä hyvin näyttäisi maistuvan tuo nukkuminenkin, syömisestä puhumattakaan. Kun taivaan täydeltä sataa vettä, ei tarvitse paljon miettiä kumman se valitsisi - kodin lämmön vai reippaan sadelenkin.. Leia valitsisi toisin :D

Mutta ollaan me muutakin tehty kun laiskoteltu.. Maanantaina käytiin Ojangossa aksailemassa. Molemmilla oli virtaa ihan mielettömästi, olihan viimekerrasta jo melkein kaksi viikkoa aikaa. Treenit oli molempien kanssa kohtuu lyhyet, koska palkkana toimineet nakinpalat hupeni vähän suunniteltua nopeammin.. Leevi teki tosi hienoja keppejä, eri suunnista läheteltynä ja haki nyt hyvin jopa "väärältä puolelta" keppejä :) Tehtiin myös pientä putki-keinu ympyrää, jossa herra stoppasi oikein kivasti joka kerta keinulla. Hypyillä tehtiin pieniä ohjaustreenejä, ja lopuksi parin hypyn ja A'n pätkä. Tässä sattuikin pieni työtapaturma.. Herra tuli niin kovaa kun pienillä jaloillaan pääsi, mutta lähestyi A'ta ilmeisesti vähän huolimattomasti. Seurauksena kova *TÖMS*, Leevi juoksi päin A'n kontaktia, ei sis lähtenyt nousemaan kuten normaalisti vaan kolautti kuononsa/hampaansa/etuosansa kontaktipinnalle ja kiljaisi. Ehdin jo kuvitella kuinka nyt irtosi kaikki hampaat, koiralta murtui kuono ja mitä kaikkea.. Onneksi ei mitään kuitenkaan näkynyt ja ihan normaali on ollut sen jälkeen. Hetkeksi jopa Leevi säikähti tilannetta, mutta hetken päästä tehtiin vielä A'ta uudelleen ja kiipesi sinne oikein mielellään - mitä nyt ylösmeno oli normaalia varovaisempaa, alastulo olikin sitten normaalin vauhdikas.. Leevi on aika tapaturma-altis eläin, mutta onneksi sille harvemmin mitään varsinaisesti käy (*kop,kop*).

Leia harjoitteli keppejä kapealla kujalla. En tiedä onko sen kanssa junnattu leveällä kujalla liian kauan vai mistä johtuu, mutta se selvästi vierastaa nyt tuota kapeampaa kujaa kun saanut juosta ennen vaan täysiä ja suoraan. Se osaa kepitellä hyvin, sillä on hyvä taktiikka - mutta se ei aina viitsi. Nytkin se ehti monta kertaa juosta vaan täysiä namikipolle, ei mitään aikomustakaan kepitellä. Lähettäessäni sen tosi läheltä ja laittamalla myös loppupalkan lähelle, se teki tosi hienoja keppejä, jos siis näki minun odottavan sitä keppien edessä tai sivussa. Eteenlähettäessä se paineli suoraan kipolle häntä heiluen. Kivakiva. Neiti sai tehdä myös kontakteja urakalla. Vauhtia oli "pikkasen " enemmän kun osaamista, täysiä vaan ja sitten ihan alastulolla sellanen "ai juu, piti pysähtyä", eikä meinannut muistaa. Hinkattiin ja hiottiin, lopulta näytti jo paremmalta. Tein sen kanssa myös välistä veto-, ja kiertämisharjotuksia hypyillä ja päästin sitä putkiin milloin mistäkin suunnasta. Hyvin se kuunteli, vauhtiakin oli ehkä tuplasti enemmän kun yleensä (hui!). Tehtiin pääasiassa ihan lyhkäsiä radanosia ja yhdistelin kontaktiesteitä hyppyihin.

Viime viikonloppuna myös canicrossailtiin pitkästä aikaa, eikä mitään maratonilenkkiä - kunhan halusin vakuuttaa koirattomalle kaverille millaista on juosta koiran kanssa. Leia yritti vähän kusettaa bongailemalla irtokissoja ja lähtemällä vetämään sinne suuntaan. Muutenkin se oli hämmentynyt, koska ei ole koskaan vetänyt ketään muuta kun minua. Katteli mua jatkuvasti, että mitäs tässä nyt oikeen meinataan. Alkoi se kuitenkin vetää alkuhankaluuksien jälkeen ja kovaa vetikin. Me hölkkäiltiin Leevin kanssa perässä, tai yritettiin ottaa etumatkaa..

Mätsäri Purinalla

2011-10-30T22:21:00.007+02:00

Ylläolevissa kuvissa poseeraa näiden omien turriaisten lisäksi pikkuinen Hilma, 8 kk.

Lähdettiin tänään käymään mätsärissä Purinalla. Samalla tuli nähtyä vähän helsinkiä. Seikkallessani vuoroin lassilassa, kannelmäessä, haagassa ja konalassa kellon kanssa kilpaa juosten mietin miten paljon auto (navigaattorin kera!) helpottaisi elämää. Ihmisistä ei paljoa ollut apua, "mikä se sellainen purina-areena on? En ole koskaan kuullutkaan". Kiitos vaan Heidille (joka löysi sinne myös viime minuuteilla :D) joka ilmoitti Leian kehään ja Heidin vanhemmille jotka loppuenlopuksi kuskasivat minut loppumatkan kannelmäestä Purinalle! Sama seikkailu tehtiin takaisinpäin, päätyen lopuksi haagan asemalle, josta matka jatkui keskustan kautta kotiin. Yhtään liioittelematta tuli tehtyä mätsärin ohessa vähintään 10 km kierros. Harmi etten ollut paikalla kun sitä suuntavaistoa jaettiin.. Karttakin jäi kotiin. Perhana sentään!

No joka tapauksessa Leia kävi kehässä ja Leevi oli turistina hengailemassa. Leia esiintyi tosi hienosti kehässä vaikka viime kerrasta on ties kuinka kauan aikaa. Se meni kehässä kovaa ravia, mikä myös toi sen lennokkaat liikkeet hyvin esille. Häntä vispasi, ja koiruus tuntui siltä että se nautti kehässä olemisesta :) Isoja koiria oli 40 paikalla. Leian tulos tänään SIN2, mikä oli mukava yllätys noinkin isosta porukasta. Hieno Lei :)

Koirakavereita ja aivoituksia tokokentällä

2011-10-25T22:08:00.006+03:00

Yllä kuvia meidän viimeviikkoisesta "vierailevasta tähdestä", jonka asusteli meillä muutaman päivän verran. Pikkuinen Ruu asustelee siis Lempäälässä siskoni perheen luona. Aika hauska otus kaikkiaan, pieni mutta pipppurinen ;) Neiti on tervetullut tänne hoitoon toistekin!

Ja sitten tämänpäiväiseen reissuun, käytiin siis moikkaamassa Karoliinaa ja Nemoa järvenpäässä. Tehtiin kunnon lenkki koirien kanssa, ja piskit kirmaili pelloilla (tai siis Nemo ja Leia, Leevi väisteli parhaansa mukaan..), niin ja käytiin toki myös tokoilemassa kentällä. Molemmista kyllä huomasi että liian vähillä treeneillä on menty viimeviikot. Molemmat oli ihan kierroksilla..

Leevi teki ruutua, noutoa ja luoksareita, kaikki noita pitkästä aikaa. Nouto oli kaikkea muuta kun noutoa, en voinut kun nauraa sille kun se viiletti aivot piisonihepulin sumentamana pitkin kenttää niin kovaa kun jaloista lähti ja piti samalla kapulan laipasta kiinni etuhampaillaan.. Juu, tehtiin sitten vaan tylsiä pitoharjotuksia. Ruutuun piisoni taas keksi omia varioitaan (miksi sinne pitäisi suoraan juosta, kun voi keilata pari törppöä ensin tai vaihtoehtoisesti kiertää niistä jonkun sattumanvaraisesti?) Luoksarit sitten oli ihan näppäriä.

Leia teki ruutua namialustalla ja oli ihan jees. Täytyisi vaan kehitellä joku fiksumpi opetusmetodi tuohon että päästäisiin joskus eteenpäinkin. Tehtiin myös kaukoja, ja ne oli kivat, koira jaksoi keskittyä jopa! Luoksetuloja tehtiin ja voin kertoa ettei tuota liikettä mennä enää tänävuonna kokeisiin esittelemään! Olipa kerran tiivis eteentulo, sitten tuli vauhtia, lisää vauhtia, ja sitten unohtui jarru matkasta kokonaan.. En todellakaan tiedä mitä tuolle liikkeelle tehdään, se nimittäin törmää nyt lähes poikkeuksetta, ja niin että tömähtää. Hemmetti sentään. En vaan tiedä miten saisin sen hidastamaan, ilman että se kuitenkaan rikkoisi raville. Leian luoksetulovauhti on ihan liian kova, niin kova kun noilla pitkillä koivilla lähtee. Tässä riittääkin mietittävää.. Lopuksi tehtiin vielä paikkista, ja ihan pätevä likkahan tuo oli.

Kiitos Karoliinalle ja Nemppaselle tästä päivästä! Sellaset 6 h. taisi mennä yhteensä reissuun, jonka seurauksena sohvallani on hienot pörröiset karvatyynyt, musta ja valkoinen. Päivän riehumiset taitaa olla riehuttu :-D

Laatikkokoira

2011-10-19T22:10:00.004+03:00

Elokuisesta muutosta on jäljellä vielä yksi yksinäinen banaanilaatikko, joka toimii tällähetkellä paperinkeräyslaatikkona.. tai piisoniherran uutena asumuksena. Pohjana tässä sanomalehtiä, ja takkini jonka herra on varastanut (ja myllännyt) naulakosta.

Älä häiritse nukkuvaa koiraa! Ei ainakaan ole huolta murtovarkaista, tätä vakuuttavampaa vahtia saa etsiä :)

Ollaan me treenattukkin...

2011-10-17T19:53:00.003+03:00

Viime viikkoina treenit on jatkuneet tuttuun tapaan, vaikken ole mitään jaksanut tänne raapustellakkaan. Leevillä tosin ei ole nykyään ryhmäpaikkaa, mikä vähän harmittaa. Tässä(kin) tapauksessa koira on niin paljon ohjaajaansa edellä, että itse tarvitsisin neuvoja sen ohjaamiseen ja jonkun joka suunnittelisi meille sopivalla vaativuusasteella varustettuja ratoja. Itsekseen treenaillaan toki (ainakin melkein) joka viikko, mutta itse tulee tehtyä vain pieniä radan osasia tai hiottua niitä pieniä ongelmakohtia (kuten kuinka saada piisoni stoppaamaan keinulla, ja kuinka saada siitä itsenäisempi kepittelijä...).

Leian kanssa onni on hyvä ryhmäpaikka :) Viimeisimmissä treeneissä ollaan saatu kivasti keppikujaa kavennettua (ja jee, kepit ei enää ole ollenkaan kamalat!), työstetty kontakteja ja tehty jo ihan agilityradaksi kutsuttavia esteratoja. Rengasta olisi hyvä treenata lisää, kuten myös tehdä "hallitumpia" treenejä. Leia on alkanut kuumentumaan radalla ja sen seurauksena siitä on tullut herkempi reagoimaan erilaisiin häiriötekijöihin, kuten nyt muiden koirien haukkumiseen.
Saa nähdä kauanko vielä pystyy ulkona treenaamaan, toisinaan alkaa olla jo hyvinkin kylmiä illat.. Meillä hallikausi alkaa tammikuussa eli jonkinlainen tauko on loppuvuodesta tulossa. Silloin varmaan aktivoidutaan enemmän kaverikoirahommissa ja tokoiluissa.

Viime viikolla sain aikaiseksi tehdä muutamat jäljetkin, palveluskoirajälkeä siis. Leevi joka on sellanen luottokoira jälkihommissa oli ihan porsas. Se keskittyi enemmän siihen etenemiseen (ja syömiseen) että harhaili jäljeltä sivuun ja sitä joutui korjailemaan takaisin jäljen päälle.
Leia sen sijaan oli ihanan tunnollinen ja tarkka, ja jäljesti kaikki kulmat hienosti. Pitäisi tuolla saada aikaiseksi opettaa jonkinlainen ilmaisutapa jäljelle, niin voisi niitäkin ottaa mukaan. Tällähetkellä vaan motivaatio on vähän hukassa, enemmän se mejä kiinnostaisi mutta sen treenaaminen autottomana on aina niin työlästä..

Tokoiltukin ollaan Leian kanssa pääasiassa. Tai teki Leevikin viime treeneissä paikkista, aika pitkääkin sellaista ja se on sille niin simppeli liike :) Ainut vaan että se ennakoi aika usein peruasentoon nousemista, vaikka vapautankin sen aina maasta. Leian kanssa tehtiin viime treeneissä ekaa kertaa ruutua ja joo, oli aika mielenkiintoista.
Kaavailin päässäni että sheippaamalla se tajuaa varmasti idean nopeasti. Joo koira innostui heti, yrittäen tosin tarjota varsin aktiivisesti ruututörppöjen heittelyä ilmaan, niiden polkaisua tassuilla ja niiden syömistä. Sen jälkeen lähettelin sitä ruutuun namialustalle syömään, mikä oli sen mielestä huippuhauskaa, mutten nyt kuitenkaan tiedä onko se pidemmällä tähtäimellä kovin fiksua. Mielummin opettaisin sen suoraan juoksemaan sinne ilman alustoja, ettei tartte jälkeenpäin häivyttää niitä pois.. Otamme vinkkejä mielellään vastaan ;) Ehkä voisi hankkia ruututörpöt itsellekkin, niin voisi naksutella ensin kotona ilman häiriötä..
Paikallamakuu viime treeneissä oli tosi hyvä, taisi olla 4 minuuttia tuo makuu. Koira vaihtoi keskellä rauhallisesti lonkalle, mikä on Leialta jopa toivottua. Sen kanssa tärkeämpää on oikea mielentila, kun pilkunviilaus, kun kyseessä on paikallamakuu - ja onhan se ihan sallittuakin.
Muuten tuo on tokoillut varsin innokkaasti, oikea kumipallo - jolle on taas jostain ilmestynyt valtavat annokset käyttämätöntä energiaa.. :)

Ainiin, soittelin noin viikko sitten siitä luonnetestistä. 15 minuutin päästä pääsin linjoille kun ilm.aika oli alkanut, ja neiti on "vääränrotuisten" listalla nyt neljäntenä, mutta on siis hyvin epätodennäköistä että mahduttaisiin. Ensi viikolla yritän uudelleen soitella marraskuussa olevaan luonnetestiin, kokeillaan vielä sitä. Yhdestä Mh-luonnekuvauksestakin kyselin, mutta taisi olla täynnä sekin kun en saanut vastausta.. Tylsää. Haluaisin niin saada tuon ominaisuuksista jonkun ulkopuolisen arvion, ja nähdä täsmääkö se ollenkaan omiin havaintoihini ja kokemuksiini. Viimestään keväällä sitten haluaisin tuon saada testattua, nihin on vaan järkyttävän vaikea mahtua kun ovat niin suosittuja.

Messariviikonloppuun on nyt ilmottauduttu, molemmille päiville :) Kerrankin ilmoittauduin ennen viimeistä ilmopäivää jonnekkin, historiallista.. ;)

Tunnustuksen hetki

2011-10-16T00:47:00.005+03:00

Tunnuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Kiitokset tunnustuksesta kuuluu siis Mialle, kiitos!

Tunnustuksemme annamme Kartsulle, Amylle, Annille, Annelle, Katriinalle, Kanervalle, Piattalle, ja Saralle.

Niin ja sitten ne kahdeksan asiaa.. Täytyy myöntää etten oikein tiedä millaisia asioita tässä haetaan, mutta tässä nyt joitain tunnustuksia meistä.

1. Leialla on vakava-asteinen rotta-addiktio, joka kohdistuu erityisesti Ikean “Råtta” pehmoleluihin, mutta myös kaikenlaiset muut rottaa tai hiirtä muistuttavat lelut ovat saaneet suuren suosion. Rottaa esitellään vieraille, sen vieressä nukutaan, se löytyy tyynyni alta joka aamu, sitä esitellään kun tulee kotiin, sillä yritetään kiusata Leeviä ja sitä yritetään tunkea matkalaukkuihin ja treenireppuihin. Rotta suussa kuuluu pitää tietynlaista örinää ja paukuttaa häntää seiniin ja huonekaluihin..

2. Leevi on ehkä hieman rasistinen eläin. Tai no pikemminkin se ajattelee olevansa paljon arvokkaampi mitä monet muut koirat. Pahimpia ovat mutaojissa uineet (haisevat) koirat, liian riehakkaat koirat, kuolaavat koirat tai liian lähellä viihtyvät koirat. Täytyy olla joko bichoni tai kissa päästäkseen sen suosioon…

3. Toisinaan sitä miettii että olisiko elämä helpompaa ilman koiria. Joka kerta päädyn siihen että olisi, mutta kuka niin tylsää elämää jaksaisi elää?

4. Koirilta olisi paljon opittavaa. Haluaisin samanlaisen kärsivällisyyden ja kyvyn rentoutua kun Leevillä. Leialta haluaisin edes puolet tuosta loputtomasta elämänilosta..!

5. Leevi on paljon viattomamman näköinen mitä se todellisuudessa on. Pehmeän ja valkoisen kuoren alla on hyvä kätkeä pippurista ja toisinaan hieman ilkikuristakin luonnetta..

6. Monet koirattomat pitävät vähintään sekopäisenä jos kerron kuinka paljon aikaa koirat vievät, kuinka paljon vaivaa niiden kanssa harrastaminen ja kouluttaminen vaatii, kuinka paljon rahaa tähän kaikkeen lystiin kuluu ja kuinka se rajoittaa/sitoo koko elämää. Onneksi maailmassa on paljon meitä koiraihmisiä, jotka tekevät tästä elämäntapaharrastuksesta entistä tärkeämmän, eikä heille tarvitse perustella edellä mainittuja asioita.

7. Minun ei koskaan pitänyt kisata tai lähteä virallisiin näyttelyihinkään.. Nyt harmittelen että olen töissä valtaosan viikonlopuista, enkä pääse kisailemaan ja reissailemaan koirien kanssa joka viikonloppu. Ei minulle muuten pitänyt toista koiraakaan tulla koskaan ja nyt salaa jo haaveilen siitä kolmannesta.. Niin ja sen rodunkin piti olla (käyttölinjainen) saksanpaimenkoira..

8. Koirat on siitä hienoja otuksia että ne mukautuu täysin omistajansa elämänrytmiin, tai rytmittömyyteen. Meillä jokainen päivä on erilainen, eikä mitään tiettyyn aikaan tapahtuvia rutiineja pääse muodostumaan. Silloin kun ollaan valveilla niin mennään täysillä, ja silloin kun nukutaan niin levätään sitten ihan kunnolla.

kuka voisi kellot seisauttaa..?

2011-10-05T23:15:00.012+03:00

Syksy on vuoden parasta aikaa, kunpa se vaan kestäisi mahdollisimman pitkään. Päivät, viikot, kuukaudet vaan kuluu niin nopeasti etten pysy perässä! Koko vuosikin on pian ohi..
Välillä tuntuu että aika menee hukkaan, en ehdi puoliakaan siitä mitä haluaisin ehtiä ja harrastusten osalta ei olla saatu juuri mitään aikaan..

Koirilla on ollut mukavaa viimepäivät, niiden ei tarvinnut olla yksin lainkaan, kun olen tehnyt yövuoroja ja kaverini on pitänyt niille seuraa. Päivisin on ollut aikaa ulkoilla tunteja metsissä, ja jopa Leevi on nyt kirmaillut onnessaan metsälenkeillä. Kameraakin olen koittanut ulkoiluttaa, ettei se ihan pölyttyisi hyllyn päälle, mutta kuviin en ole kovin tyytyväinen. Nämäkin kuvat on niin tylsiä, en vaan saa tallennettua sitä ihanaa väriloistoa mitä omilla silmilläni näen. Masentavaa.

Leevi aiheutti taas eilen uuden huolenaiheen. Se okseni aamupäivällä yllättäen kaiken edellisenä päivänä syoneensä ruuan, ja muuttui sen jälkeen aivan voimattomaksi. Se aristi koskettamista, kulki häntä alhaalla ja vetäytyi sohvan alle, ei syönyt, ei edes juonut, lenkille se ei halunnut ja hakeutui vaan mahdollisimman pieneksi murjottamaan kohtaloaan. Tuli heti mieleen että liittyiskö tämä nyt siihen viimeviikkoiseen sipulin syömiseen.. Edessä oli siis soittelua eri eläinlääkäreihin, joista parista ensimmäisestä tuli kehoitus soittaa muualle, ei vapaita aikoja samalle päivälle ollut, kunnes sitten sain yhteen paikkaan alle tunnin varotusajalla ajan :)
Eläinlääkäri epäili jotain akuuttia vatsatautia, ja nesteytti Leeviä hieman sekä laittoi sille pahoinvoinninestolääkettä. Muuten kaikki näytti olevan kunnossa, vähän apeahan se oli ja vähän vatsaansa aristi, mutta ei mitään sen kummempaa. Leevi piristyikin samantien, ruoka ja vesi maistuu normaalisti, eikä sen yhden oksentamisen jälkeen ole ollut mitään viitteitä vatsataudista. Se on normaali, iloinen ja päättäväinen oma itsensä :) Se on kyllä koira, joka on heti maailman surkeimman näköinen otus kun sillä on joku huonosti. Leiasta taas on hyvin vaikea nähdä koska sillä on kipuja, kun sitä ei tunnu lannistavan mikään. Vaikka olo olisi mikä, niin aina on isompi kasa positiivisia asioita ;)

Treenaamisessa pitäisi taas aktivoitua.. Nyt kun on vielä sopivat ilmat kaikenlaisiin harrastuksiin. Huomenna mennään agittaamaan Leian kanssa, ja ehkäpä sitten loppuviikosta voisi palautella mieleen jälki- ja vetohommia. Nyt on aika nauttia syksystä ja ulkoilusta :)

Arjen yllätyksiä..

2011-10-01T23:11:00.003+03:00

Pikkupiisonin yllätti torstai-illan aikana suuri kiusaus syödä keittiöstä raakaa sipulia.. Niinpä se oli irrottanut koiraportin seinästä, hypännyt 1,5 metrin korkeuteen sieppaamaan sipulipussin naulasta ja syönyt 2 sipulia raakana. Tämä siis sillävälin kun oltiin Leian kanssa treeneissä.
Muistin lukeneeni sipulin aiheuttavan koirille anemiaa, joten pikkuherran kohtalo vähän huoletti.. Kello oli paljon kun tultiin Leian kanssa kotiin, ja koska Leevi vaikutti virkeältä niin soittelin eläinlääkäriin vasta aamulla. Soitinpa vielä töistä kaverilleni että menee tarkistamaan onko Leevi hengissä.. ;) Eläinlääkäristä saatiin mielenrauhan lisäksi ohje c-vitamiinikuuriin. Tälläinen yksittäinen annos ei kuitenkaan ole yleensä niin haitallista, mutta vointia tietysti kehotettiin seurailemaan ja mahdollisesti tulemaan verikokeisiin. Enpä ollut tuollaista osannut mitenkään ennakoida, enkä ole koskaan ennen kuullut koiran syövän raakoja, kokonaisia sipuleita :o Mutta kun kyse on Leevistä niin mikä tahansa on mahdollista, myös sen koiraportin kaataminen..

Muuten viikko on mennyt ihan mukavasti. Keskiviikkona käytiin Annen ja Jemman kanssa lenkkeilemässä viikissä, ja haettiin akvaariokalat vihdoin kotiin :) Torstaina Karoliina kävi meillä Nemon kanssa kyläilemässä. Leia otti koiravieraan aika riehakkaasti vastaan, ja Leevi taas piti asemastaan kiinni ja Nemo sai välillä vähän tuimia silmäilyjä osakseen, ja se riitti. Ei tarvinnut pöristä yhtään, mikä oli oikein positiivista :)

Torstaina tosiaan treenattiin Leian kanssa agilityä, ja 15 esteen rataa tehtiin, mikä taisi olla uusi ennätys tuon kanssa ;) Pussi meni hyvin vaikka sitä oltiin tehty vain kerran aikasemmin, eikä silloinkaan kovin loisteliaasti.. Pöydällä tuo tarjosi taas 2onn/2off kontaktia, ja palkkailin sitä keskeltä pöytää. Radalla oli pussin ja pöydän lisäksi vain hyppyjä ja putkia. Ihan kivastihan tuo teki, vaikka vähän sähläiltiin välillä molemmat. ;)

Agilitykentällä

2011-09-25T20:13:00.016+03:00

En edes kehtaa kuvailla millainen sotku meillä oli kun kotiuduin aamun kirpparikierrokselta. Ei siitä sen enempää, paitsi että herra Leevin treenit olivat hyvin niukat, koska sen vatsa oli pullollaan biojäteastian sisältöä..

Lähdettiin Heidin kanssa siis Ojankoon pyörällä + metrolla, joka on osoittautunut nopeimmaksi reitiksi agilitykentälle (matka kestää jopa alle tunnin!). Piisonit Leevi & Ninja saivat kunnian istua pyöräkorissa ja Leia taa hyvin lämmiteltyä/jäähdyteltyä sen juostessa matkat fillarin vieressä. Ihmisissä jostain syystä herättää suurta hilpeyttä nämä meidän pyörä + koirat viritykset ;)

Leevi teki ainoastaan puomia, 6 kepin keppejä ja keinua. Puomilla keskityin siihen että se juoksee kontaktit oikein, jospa noista "osuu jos osuu" kontakteista saisi hiottua kunnollisemmat juoksukontaktit? Keinu mentiin lentona ekalla kerralla, ei auttanut SEIS-huudot kun oli nopeuslukemat oli liian kovat ja Leevi päätti että mitäs turhia himmailemaan.. Ja minä kun luulin että sen keinu olisi saatu treenattua kuntoon.. No loput keinut oli ihan kivoja, ehkä vähän hätäsiä kyllä nekin, mutta se stoppasi sentään. Kepeillä vähän sählättiin, jostain syystä Leevi ei ole koskaan osannut kunnolla hakea 6-kepin keppirivistöä, 12 kepit menee niiiin paljon hienommin. Herralla oli taas virtaa niin että sai olla jarruttelemassa..

Leia teki hyppytekniikkaa kuudella suoralla 30 cm korkealla hypyllä ja meni aika kivasti. Tehtiin myös sellaista putkiympyrää, lähettelin sitä keskellä olevalta hypyltä vuoronperään milloin mihinkin putkeen, eri ohjaustavoilla. Putket löytyi hyvin. Keppikujalla tulikin taas ongelmia.. Leia meni alkuun niin lujaa kun jaloista lähti ja nyt vaan ravaili..! Se on vakaasti päättänyt että kepit on tyhmät. Palattiin ihan alkutekijöihin, niin leveään kujaan että on melkein mahdottomuus mennä ohi. Loppua kohden tuli vähän vaihtia ja intoa lisää, vaikka ei siinä yhteydessä voinut nopeudesta puhua..
Puomilla hiottiin kontakteja, ja teki tosi hyvin! Lisäsin etäisyyttä puomiin ja jäin kovasti koiran jälkeen, ja Leia odotti hienosti kontaktilla :) Jatkoin myös matkaa reilusti, ja se pysyi joka kerta loistavasti.

Tässä kuvia koirien treeneistä, kiitos niistä Heidille!

Eipäs käytykkään kokeessa..

2011-09-24T23:22:00.003+03:00

Varmaan blogin historian turhin päivitys, mutta menkööt :) Ylläolevassa kuvassa lentävä Leia, joka on aika tavallinen näky meidän metsälenkeillä.. Muitakin kuvia on tullut otettua metsästä, mutta niistä tuli niin harmaita ja tylsiä että jääkööt julkaisematta.

Leian kanssa oli tarkoitus mennä tänään tokokokeeseen, mutta peruin sen aikaisin eilisaamuna. Koe oli espoossa, ja matkoihin olisi mennyt sellainen 1,5-2h./suunta, alo viimeisenä ja mulla alkoi työvuoro kahdelta.. Työvuoroa kuitenkin piristi treenikaveri Amyn viestin, että Sansi saavutti kyseisestä kokeesta ensimmäisen koulutustunnuksensa luokkavoiton kera! :)

Täällä podetaan kovaa kisakuumetta, mitä en olisi koskaan uskonut.. Vuorotyö rajoittaa kuitenkin kilpailua, koska olen suurimman osan viikonlopuista töissä ja kokeet usein iltapäivällä. Olen katsonut loppuvuoden kokeita, ja varovasti miettinyt jos lähtisi junalla jonnekkin pidemmälle kokeeseen. Ilman autoa tuo vaan on aika hankalaa varsinkin kun suurinosa koirahallaista on ihan puskassa..

Amyn kanssa treenattiin alkuviikosta koetta silmällä pitäen. Kehänauhojen sisäpuolella siis. Muistin taas miksi EI kannata treenata koetta edeltävällä viikolla.. Silloin kaikki alkaa nimittäin hajoilemaan sieltä ja täältä ja meinaa iskeä epätoivo. Leia toimi muuten ihan täydellisesti, mutta alkoi sekoittaa liikkeestä seisomisia maahanmenoihin, sekoitti eteentuloja ja perusasentoja luoksetuloissa jne.. Paikkikset oli hienoja ja treenattiin sitä että toinen koira teki luoksetuloja vieressä jne. Leia ei välittänyt. Intoa oli vähän liikaakin :D

Leevin kanssa ei olla tehty MITÄÄN koko viikkoon, paitsi tietysti lenkkeilty mutta sitä ei lasketa... Olen nyt vähän kahden vaiheilla ruvetaanko me treenaamaan itsekseen vai jatketaanko uudessa ryhmässä agilityä. Meidän vanha bichon-agilityryhmä purettiin, koska treenajia oli enää niin vähän. Haluaisin ehdottomasti ryhmään sen kanssa, mutta töiden takia joudun usein perumaan treenejä.

Huomenna Ojankoon, agilityaiheisia pulinoita siis ensi kerralla..

Peltokoiria

2011-09-18T19:01:00.010+03:00

Kokeen jälkeen käytiin koirien kanssa pellolla, tai pikemminkin sen jälkeen kun saatiin se kehänauha käärittyä.. Meni pieni tovi. Pyydettiin siis Amyn kanssa kehänauha itsellemme kokeen jälkeen, ja antoivat mielellään sen :D Koemaisia treenejä siis tiedossa!

Seisotuskuva villahousuisesta (*hakee trimmerin kaapista*) Leiasta on siis Amyn käsialaa, ja ensimmäinen kuva on historiallinen - Leia ja Sansi samassa kuvassa..!

Nyt on niin parasta aikaa vuodessa harrastaa koiria. Syksy on niin kaunis, että on ihanaa ulkoilla paljon. Ja mikä parasta, mulla on viikonloppu vasta puolivälissä! Keskiviikko-iltapäivänä alkaa vasta työviikkoni :D Ruhtinaallista, vähän kun lomalla olisi.. :)

Kokeilemassa

2011-09-18T18:29:00.002+03:00

Käytiin sitten ensimmäisen kerran kevään jälkeen tokokokeessa. Tuloksessa ei ole kehumista, todellinen pohjanoteeraus siis. Mutta silti mulla jäi oikein positiivinen kuva kisaamisesta ja tuosta koirasta. Sillä oli kivaa, häntä heilui kokoajan, eikä se paineistunut yhtään :) Sen kanssa oli kivaa olla koenauhojen sisällä, vaikkei liikkeet ihan putkeen menneetkään. Leia oli rento ja se jaksoi hyvin toimia palkatta. Kehuista se sai lisää potkua ja suorituksen jälkeen se sai syödä ison keon lihapullia. Tällä suorituksella tultiin kuitenkin luokassa neljänneksi :D Kummastakaan alemmasta luokasta ei tullut yhtään ykköstulosta, ja paikallamakuussa pysyi alokkaista vain 2 koiraa (hatunnostot näiden koirien omistajille!).

Ai niin, olisko taas koottujen selitysten paikka?

Luoksepäästävyys: 10
Paikallamakuu: 0.... Leia meni heti käskystä maahan ja jäi rauhallisella mielellä makuuseen. Melkein heti nousi seisomaan ja hiipimään vieressä maannut koira, ja Leia vilkaisi sitä hetken. Jäi kuitenkin makaamaan, kunnes sen päässä välähti. "Hei tää onkin luoksetulotreeni", ja tuli täysillä mun luokse ja luuli olleensa vähintään maailman paras koira. Huokaus.
Seuraaminen hihnassa: 7, Liikkuri käski juoksuun, ja lähdin, yht'äkkiä huomasin että ai juu en ookkaan saanut lupaa palata normaaliin käyntiin.. Tuomarilta siis kommenttia että sitä liikkuria pitäs kanssa kuunnella. Hups.
Seuraaminen vapaana: 8, Ihan jees seuruuta, mutta juoksuosuudessa tipautti kontaktia.
Liikkeestä maahan: 9, En muista mistä pistevähennys, tais olla ihan hyvä.
Liikkeestä seisominen: 0, Jäi hyvin, mutta sitten lähti hiipparoimaan, joten pyysin koiran sivulle ja lopetettiin liike.
Luoksetulo: 5, Leia lähti vähän turhan innokkaassa mielentilassa, ja täysillä. Mä vaan toivoin että se muistaa hidastaa, ei muistanut. Törmäsi niin että meinasin horjahtaa. Mutta kivaa oli koiralla :D
Estehyppy: 8, Olis ollut ihan täydellinen, mutta eikö koiran jalat osuneet hypätessä esteeseen. Höh!
Kokonaisvaikutus: 9, Tuomari tykkäsi ja sanoi että Leia on innokas ja iloinen, sillä heiluu kokoajan häntä ja se näyttää siltä että sillä on kivaa. Sanoi myös että olen tehnyt sen kanssa hyvää työtä ja harmitteli noita nollattuja liikkeitä.

114p. ALO3 ja 4.sija

Kokeen jälkeen tein Leialla paikkamakuun, ja samaan aikaan teki pari koiraa paikkista kehänauhojen sisällä, niistä toinen juoksi täysillä Leian ohi. Just sellanen häiriö siis mitä me tarvittiin. Sai palkattua sen siitä että paikkiksessa voi myös ne muut koirat nousta, vaikka sen tehtävä on pysyä maassa. Tälläistä treeniä jatketaan.
Tehtiin myös seuruu ja liikkeestä seisominen, ja teki tosi hyvin. En ymmärrä mikä tossa seisomisessa oli kun se valui suorituksessa, se on ollut aina yksi varmimmista liikkeistä..

Uusia haasteita kohti. Tajusin tänään että kisaaminen on oikeestaan aika kivaa, ei sen tarvitse olla maailman vakavin asia.. Tärkeitä on pitää hauskaa koiran kanssa ja muistaa kiittää sitä hyvin tehdystä työstä. Joskus menee päin mäntyä, mutta menkööt... :)

Ollaan me jotain taas saatu aikaan

2011-09-11T22:52:00.002+03:00

Kerrankin voin hyvällä omatunnolla sanoa että viimepäivinä (ja viikkoina) koirien kanssa on treenattu riittävästi. Amyn ja koirien kanssa ollaan siis taas käyty tokoilemassa, ja tänään Ojangossa ageilemassa.

Perjantaina ja Lauantaina siis tokoiltiin viikissä. Leian treenit keskittyi pääasiassa paikallamakuuseen, sitä ollaan vaan hinkattu ja hinkattu koetta silmälläpitäen. Toisinaan se vaihtaa lonkalle kerran, jopa kaksi makuun aikana, mutta en jaksa puuttua siihen niin paljon - jos koiruus muuten on mielialaltaan rauhallinen. Ja se on ollut. Eilen Amy otti videota Leian treeneistä, pitäisi varmaan videoida useamminkin.. Seuruissa jäin tuijottamaan koiraa, kävelin miten sattuu ja sen sellaista.. Luoksetuloissa Leia oikeasti näytti törmäävän. Noutoa tehtiin ekan kerran tosi kevyellä kapulalla ja totesin että sille painavampi on parempi, 250g->. Eilen oli tosi kuuma, mulla ei ollut mitään fiksua suunnitelmaa treeneistä ja Leia oli vähän huonommassa vireessä. Muuten ihan peruskivaa menoa. Perjantai-iltana teki paremmin, sillä oli mun iltavuoron jälkeen valtavasti energiaa varastossa :D

Huomenna voitais vielä aamulla kertailla paria juttua, ja loppuviikko taukoillaan kokonaan. Paitsi paikallamakuuta tehdään pari päivässä ja ehkä tunnaria sisällä, mutta ei ruveta tahkoamaan mitään alojuttuja. Tällä mennään ja toivotaan että se riittäisi hyvään suoritukseen :)

Tänään Ojangossa illalla molempien otusten kanssa. Leevi teki keppejä eri kulmista vietynä, ja hain siihen vähän lisää etäisyyttä. Pikkuäijän kepit oli niin hieeenot! Se on oikeestaan aika varma pujottelija, vielä kun se oppisi hakemaan ne paremmin. Keinua tehtiin myös ihan yksittäisenä, lähinnä muistuttelin että siellä täytyy pysähtyä ja sen se myös teki. Lyhyitä radanosasia tehtiin myös, esim. lähestymisiä A'n alle olevaan putkeen ja erilaisia esteenkiertoharjotuksia muutamalla esteellä. Leevillä oli niin kivaa :)

Leian kanssa tehtiin kontakteja, kontakteja ja vähän lisää kontakteja. Puomilla (sekä leveällä että normi kapealla) ja matalalla A'lla. Kokonaisia esteitä tälläkertaa, ja pystyin jo alastulolla jättäytymään melko taakse ja koira jäi hienosti kontaktille odottamaan. Tein myös ihan pientä radanpätkää, jossa putki oli A-esteen alla, ja hyppyjä erilaisissa kulmissa. Putkiin neiti meni näppärästi takaaleikkauksella. Yksittäisillä hypyillä tehtiin vielä kiertämisiä ja välistävetoja, oikein hyvin meni. Sen ihmeellisempää ei tälläkertaa treenailtu :)

Namirosvoja agilitykentillä

2011-09-09T00:37:00.003+03:00

Leian kanssa oltiin tänään ojangossa, ohjelmassa ohjatut agitreenit torstaiseen tapaan :)

Keppejä tehtiin ensin. Aloiteltiin leveällä kujalla ja koira irtoili sinne hyvin erilaisilla lähetyskulmilla. Myöhemmin kavennettiin jo aika reilusti kujaa ja alku näytti kivalta. Kunnes Leia keksi että sitähän voisi tulla vähän mistä välistä sattuu.. Ja kun palkka otettiin pois vääristä suorituksista se vetäsi palkokasvin nenäänsä eikä keskittynyt enää yhtään, laukkaili vaan kujan ohi ja oli hyvin tuohtunut nameja "varastavalle" kouluttajalle. Levennettiin kujaa, lähetin suoralta ja keppien jälkeen se sai luvan sännätä putkeen, josta palkkailin ruhtinaallisesti. Leiahan ei ole sen tyyppinen otus että vetelisi herneitä nenään ja näyttäisi keskisormeaan epäonnistumisten jälkeen, nyt se oli aivan syvästi loukkaantunut.. Se oli suorastaan huvittava ollessaan niin tosissaan.. ;) Ja minä kun luulin että sen hormoonit alkaa olla tasapainossa juoksun jälkeen..

Tehtiin myös vaihdikasta rataa useampi kierros ja eri suuntiin, jossa Leialle uutena esteenä pöytä ja pitkästä aikaa menossa mukana muuri ja pituus. Muuten suoria linjoja, vaihdikkaita syöksähdyksiä putkiin, muutama tiukempi käännös ja jokunen takaaleikkaus. Koiruus toimi hyvin, eteni nopeasti ja oli hyvin kuulolla :) Putket selkeesti imee tuota mustaa petoa puoleensa. Pöytä meni hyvin, mitä nyt Leia tarjosi monta kertaa 2onn/2off asentoa sille. Jaa mitkä luovat kontaktitreenit? ;) Täytynee vielä vahvistella sille että kyseessä EI ole kontaktieste.. Muuri ja etenkin pituus meni kivasti.

Kontakteja tehtiin tälläkertaa kokonaisilla esteillä. Hyvin sujui, tästä on hyvä alkaa vaikeuttamaan :)
Tuo namien "vahtiminen" treeneissä on siis tullut uudelleen esiin. Kouluttajat saa tuolta pörriäiseltä osakseen pahaa silmää, kun ovat niin kiinnostuneita toisen ruokapalkasta.. Selkeästi nälkäisiä tapauksia ja kentällä varastaakseen toisten lihapullan murusia. Hyvillä mielin se kuitenkin muuten suhtautuu, ja se vahtiminen jää onneksi siihen tuimaan silmäilyyn..

Sähläten agimölleissä - ja vähän muutakin

2011-09-07T20:48:00.011+03:00

Käytiin tällä viikolla Miian ja Piattan + koirulaisten kanssa lenkillä viikissä, muutama kuvanen siis viikin pelloilta. Ei kyllä aina uskoisi asuvan keskellä pääkaupunkia, kun näin läheltä löytyy isot laitumet lehmille ja peltoa sekä metsää on vaikka kuinka.

Amyn ansiosta ollaan treenattu nyt tokoa melkeimpä joka päivä. Itse aina keksin hyviä syitä olla treenaamatta (mm. vesisade on hyvä syy!), mutta minut herätetään kyllä aina pian siihen todellisuuteen että olen ilmonnut tuon koiran tokokokeeseen 1,5 viikon päähän joten paras treenata.. Joka on harvinaisen totta. Kiitos siis sinnepäin ;)

Leian kanssa siis paikkista ollaan tahkottu. Välillä lyhyitä, välillä pitkiä makuita, niin matkallisesti kun ajallisestikin. Koira on ollut hieno ja rento. Olen alkanut joka makuuta viritellä sitä rauhallisempaan mielialaan silityksillä ja käskyllä "rauha". Täytyy treenata vielä lisää ja vaihdella häiriöitä, jos vaikka alkaisi taas luotta tuohon koiraan enemmän.

Muuten Leia on tehnyt ihan perushyviä treenejä. Seuruu on ollut tarkkaa, mutta ei niin kauhean sähäkkää kun välillä on. Jäävät näyttäisi olevan hyvällä pohjalla, ja luoksarit on vauhdikkaita. Voi olla että kokeessa tulee sanomista tuosta törmäämisestä, mutta se nyt on katsojan silmissä onko liian tiivis. Avon liikkeistä ollaan tehty kaukoja, sujuu ihan kivasti, vielä pitäis vaan naksutella vähän nopeampia vaihtoja. Mutta siis ihan hyvältä näyttää, paikkistelut vaan on mun ikuinen jännityksen aihe ja siihen kaikki suoritus pohjautuu...

Leevi kävi tänään agimölleissä I-HAH'in kentällä. Mukana oli myös Leia (joka oli kauheen innoissaan ja oli ihan sillä mielellä että koska sen vuoro on..) ja Amy koirien kanssa. Näistä kuvista kiitos Amylle :) Mentiin pyörillä, Leva istui korissa ja muut koissut juoksi. Ehdittiin hyvin ennen sadetta kotiinkin, vähän tihkutti vain.

Leva oli ihana :) Mölliradalta tuli kylläkin hylky, mutta ei harmita sitten yhtään. Kolmas este oli puomi, ja sen alla meni putki, jonka suu oli houkuttelevasti aivan puomin vieressä. Leevi lähti puomille kyllä, kun otin sen vastaan toisen esteen takaa - mutta sai sitten nerokkaan oivalluksen hypätä kontaktipinnalta alas ja sännätä putkeen täysillä. Ja meinasipa vielä saada piisonihepulin putken jälkeen, sillä oli niin perhanan kivaa :D Sain sen kyllä nopeasti ruotuun ja jatkettiin siitä matkaa puomille. Loppurata meni hyvin, joka oli aika simppeli muutenkin. Leevi oli nopea ja innokas. Eikä ihme että sillä meni vähän lujaa, onhan meillä taas mennyt monta viikkoa ihan agittaamatta. Aina ei uskoisi että Leevi on "jo" 8 vuotias.. Ensi viikolla taas mölleilemään, saa nähdä miten silloin menee ;)

Koirille oli vissiin iskenyt tänään nälkä kun olivat ehkä tunnin yksin.. Akvaariokalojen ruuat oli menneet parempaan suuhun, epäilen tuota mustaa ahmattia.. Kaikki muukin akvaarioroina oli levitetty koreista lattialle, kiva sotku oli ja ihana kalanruuan tuoksu.. Tosikiva.

Syyskuu!

2011-09-01T22:58:00.005+03:00

Tosiaan, syyskuu! Ja sen huomaa näistä pimeistä illoista ja jatkuvista sadekuuroista. Vaikka koirat tuokin sisällä hiekkaa kamalia määriä ja näyttävät muutenkin räjähtäneiltä jatkuvien sadelenkkien seurauksina, niin on oikeastaan aika positiivista että on syksy :) Eipähän ole kuuma, eikä vielä kylmäkään.

Leialla on kahden viikon tehokas tokopanostus meneillään. Neiti on nyt ilmottu kahteen alo-kokeeseen syyskuulle. Olen päättänyt että yritetään se koulutustunnus hakea alosta ja ensi vuonna jokatapauksessa avoon tuli sitä tai ei. Paikallamakuusta näen jo nyt painajaisia, en unohda sitä ketutusta sen epäonnistuneen kokeen jälkeen varmaan koskaan.

Eilen käytiin Amyn ja koirien kanssa treenaamassa tokoa. Leia teki paikkiksia (ja oli oikein hieno!), seuraamisia, noutoja ja luoksareita. Noutaminen on tuon mielestä vaan niin kivaa :) Samalla tavalla se kiihtyy luoksarista ja hypystä. Luoksetulot oli hienoja, eteentulo tiiviin ja liian tiiviin välillä mutta ei sitä mun mielestä voi törmäämiseksi kutsua. Oikein hyvillä mielin ollaan kokeisiin menossa, kunhan vaan paikkistreenit sujuisi samaan malliin mitä nyt.

Tänään oli Leian ohjatut agitreenit. Leevin kanssa oli tarkotus mennä ojangon mölleihin, mutta hyvä kun en sitä sitten mennyt ilmottamaan, olisi mennyt pahasti Leian treenien päälle.

Oli kyllä melkoisen hyppypainoitteinen treeni, tehtiin hyppyjä kahdeksikolla eri tavoilla ohjaamalla, ja hyppyneliöllä. Kahdeksikolla kokeiltiin takaaleikkauksen, persjätön ja valssin toimivuutta. Neliöllä välistävetoja ja kiertämisiä. Koira oli pätevä, mitä nyt sillä alkoi vauhti loppupuolella hidastumaan jatkuvan pyörimisen seurauksena.. Omassa ohjauksessa sen sijaan on parannettavaa. Kertakaikkisen vaikeaa tuntui olevan hahmottaa persjättöä hypyillä, ehkä siksi en koskaan käytä sitä.. Ja sorruin taas siihen "huiskimiseen" kädellä, ei ollut ensimmäinen kerta kun kuulen siitä :'D Ehkä vielä jonain päivänä opin ohjaamaan koiriani, ehkä :D Leevi katoaa radalla, koska se on niin pieni.. Leiaa taas pitäisi muistaa ohjata, koska se ei ole niin pieni.. Mutta ihan hyvin siis treenit kuitenkin meni kaikkinensa :) Kontakteja hinkattiin ja keppikujaa. Leian tuntuu olevan vaikea hakea keppejä väärältäpuolelta tosi tiukasta kulmasta lähetettynä. Pääsi kerran juoksemaan palkalle vaikka meni toisesta välistä sisään, mur. Loivemmista kulmista ei ollut ongelmaa.

Leevin kanssa ollaan nyt tosi huonosti päästy treeneihin osallistumaan, ja näin ollen koira ei ole edistynyt mihinkään suuntaan. Pitkän tauon jälkeen käytiin ohjatuissa reilu viikko sitten ja oli aikamoista sähellystä, erityisesti ohjaajan puolelta. Oli sitten kaikki hukassa ihan noin esteiden nimistä lähtien.. Jos jotain positiivista pitäisi löytää niin Leevi teki pitkähkön radan seassa keinua tosi hyvin, muisti pysähtyä kontaktille :) Pitää nyt ruveta Leevinkin kanssa käymään ojangossa treenailemassa ahkerammin, kun ohjattuihin pääseminen estyy niin usein töiden takia. Leeville on nyt möllejä tiedossa, ja Leialle samalla hyviä tilaisuuksia haistella kisatunnelmaa ja treenata paikkista häiriössä!

Treenaavia ja haukkuvia koiria

2011-08-22T11:00:00.002+03:00

Syyskuu odottelee ihan nurkan takana ja ulkona näyttää (ja tuntuu!) ihan syksyltä. Me ollaan herätty harrastusten osalta hiljaiselosta, lauma on nyt kasassa ja ollaan asettauduttu uuteen kotiin. Molemmilla koirilla pyörii taas ohjatut agilitytreenit normaaliin tapaan. Kolmivuorotyö ja ohjatut treenit on vaan toisinaan hyvin vaikea yhdistää, joten treenejä joutuu silloin tällöin jättämään välistä kun osuu iltavuoro treenien päälle. Mutta arkivapaat ja hiljaiset aamut voi onneksi myös hyödyntää koirille :)

Leian kanssa ollaan treenattu tokoa pääasiassa. Koska alon liikkeiden treenaus alkaa ajoittain tuntua tylsältä, niin olen keskittynyt siihen että treenit olisi mahdollisimman monipuolisia ja ollaan tehty myös ylempien luokkien liikkeitä. Tällähetkellä tehotreenin alla on tunnari, jota naksutellaan päiivittäin lyhyitä toistoja ja joka myös näyttää tällähetkellä oikein hyvältä vaikka alkeissa vielä mennäänkin. Kaukot on alkaneet sujumaan taas kun itsestään, vaikkakin välimatkaa en ole vielä uskaltanut pidentää viidestä metristä.

Eilen käytiin iltavuoron jälkeen treenaamassa pimeällä kentällä. Tehtiin hyppyä, noutoja, seuruuta, jääviä ja luoksareita. Leia oli hieno, jos saisin kokeeseen sille tollasen draivin niin vau :)
Ajattelin että keskitytään seuruun tiiviyteen, mutta se on just hyvä näin. Tokotuomarit saavat rauhassa pitää sitä liian tiiviinä, mutta mun mielestä se on nyt sellaista mistä tykkään! Tiivistä ja koiralla hyvä vire päällä. Vaikka oli pimeää niin koira teki tosi hienoja hyppyjä ja noutoja. Paikallamakuuta ollaan tietenkin hinkattu vaikka kuinka ja hyvältä näyttää, mutta vielä pitäis ennen kokeita etsiä jostain kunnon häiriötä..

Leian torstain agit meni ihan kivasti, vaikka lopputreeneistä alkoikin satamaan kunnolla.. Leian ruuan vahtiminen silloin ennen juoksuja menee siis totaalisesti alkavien juoksujen piikkiin,nimittäin ei ollut sellaisesta tietoakaan.! Tehtiin hyppy-neliötä ja -ympyrää ja erilaisia harjoituksia sillä. Koira piti mm. ohjata jokatoisen esteen ohi. Hinkattiin myös kontakteja. Leia oli innokasja taitava, minä vaan mokailin koiran ohjaamisessa. Leevi on tottunut mun pienieleiseen ohjaamiseen ja sähläämiseen, mutta Leia nyt luonnollisesti tarvitsee selkeempää ohjaamista vielä.

Kotona koirat on mitä ilmeisemmin alkaneet haukkua päivisin, tiesi naapuri kertoa viimeviikolla. Uutinen sai mut yllättymään, koska ei kummallakaan ole koskaan ollut haukkumista yksinollessaan ja ollaan kuitenkin muutettu jo monia kertoja. Nytkin koirat on vaikuttaneet sopeutuneet hyvin.. Nyt viikonloppuna kaveri on käynyt täällä puolivälissä työpäivääni ja viipynyt vajaa pari tuntia kerrallaan. Ostin koirille myös d.a.p-haihduttimen ja niillä on jäiset kongit olleet jyrsittävinä. Täytyy kuulostella naapureilta taas miten ovat auttaneet, mutta toivon että päästäisiin tästä ongelmasta pian eroon! Jos jollain on vielä jotain kokeilemisen arvoista vinkkiä niin otan mieluusti vastaan :)!

Uusia tuulia..

2011-08-03T21:22:00.002+03:00

Palataanpa taas hetkeksi blogin äärelle. Elokuu saapui ja samalla neiti B'n ja C'n kotiväki tuli reissuiltaan kotiin. Elämä kolmen (ja neljän) koiran kanssa sujui mukavasti, Leialla oli aina joku jonka kanssa kolistella purukalustoaan, lenkillä joku jonka kanssa riehua ja joku jonka viereen mennä nukkumaan kun omistaja on töissä. Tyttöset oli niin hyviä kavereita keskenään.

Elokuu toi mukanaan myös uuden kodin, ja muuttopuuhat on vieneet paljon aikaa.. Leia on saanut hyvin liikuntaa juostessaan pyörän vieressä uuden ja vanhan asunnon väliä. Koirat on sopeutuneet hyvin, kuten ennenkin muuttoihin eivätkä stressaile ylimääräisiä.

Leialla on ollut nyt pitkä treenitauko juoksujen takia ja samalla myös Leevillä, koska se on asunut evakossa ja olen ehtinyt vaan käydä sen turkin hoitamassa pari kertaa, en mitään muuta. Pikkuherran käytöstavatkin on vähän unohtuneet hoitoreissun aikana.. Nyt alkoi siis myös aktiivinen treenaaminen! Eilen pyöräiltiin illalla viikkiin treenaamaan Amyn ja koirien kanssa. Leia teki sellaisen simppelin treenin, katselin miten sillä on asiat mielessä tauon jäljiltä. Koira teki mielettömällä innolla ja tarkasti. Seuraamisia hinkattiin, kertailtiin jääviä, kaukoja, luoksareita ja jatkettiin ikuisuusprojektia "paikallamakuusta pomminvarma".. :) Tosi hyvin teki kaiken, täytyy nyt vaan kunnolla ruveta miettimään miten edetään ja ottaa uusiakin liikkeitä mukaan. Ojankoonkin olisi nyt tarkoitus suunnata treenaamaan pitkästä aikaa ja harjoitella muutamaa juttua mitä jäi alkeiskurssilla Leian osalta väliin. Pirun juoksut, onneksi eivät enää häiritse loppuvuoden treenejä!

Iloisia portugalilaisia, lämmintä merivettä ja aurinkoa

2011-07-27T22:25:00.014+03:00

Blanka lähettelee terveisiä kotiväelleen sinne maailmalle! Tänään on neiti päässyt tapaamaan portugeeseja Rajasaareen, kirmaillut siellä tunteja vauhdikkaita hepuleita, kierinyt hiekassa ja polskinut merivedessä vaikka kuinka. Kotona Blankaa odottikin kunnon pesu ja föönausurakka sattuneesta syystä ;) Juoksutytöt jäi meidän reissun ajaksi kotiin kaksin kotiin.

Blanka on aivan mahtava tyyppi, sillä on virtaa kun pienessä kylässä ja sillä on vaan niin kauhean kivaa kokoajan. Yksi lapsi ihmettelikin tänään rattaistaan että tuolla isolla koiralla ei häntä pysähdy hetkeksikään ;) Blanka oli onnensa kukkuloillaan kirmatessaan tuolla saaressa, se ui ja riehui aivan kokoajan. Silti se oli hyvin kuulolla kokoajan. Tänään sattui aivan ihana kesäpäivä, ja myös omistaja nautti koiramaisesta seurasta ja auringosta. Kuvat on pääasiassa Blanksusta, mutta jokunen kuva myös muista tapaamiseen osallistuneista koirasista. Kuvia tulossa isommissa määrin gallerian puolelle, viimeistään perjantaina.

Kaupunkilaiskoiria

2011-07-22T21:07:00.017+03:00

Koko kesä on menty niin että jokaisena vapaapäivänäni on satanut vettä, eikä olla päästy oikein minnekkään.. Mutta tänään, sellainen harvinainen yhteensattuma kun vapaapäivä töistä ja aurinkoinen sää! Siispä pakkasin laukkuun eväät itselleni, koirille vettä useita litroja ja kameran ja nappasin mukaan kaksi koiraa. Mukaan lähti tällä kertaa vain mustat tyttöset, Leia ja Blanka.

Ensin suunnattiin bussilla keskustaan, sitten ratikalla kauppatorille ja lopuksi lautalla Suomenlinnaan. Ihmisiä keskustassa oli paljon, turisteja joka puolella ihailemassa Helsinkiä. En mene vannomaan etteikö jonkun turistin matka-albumiin olisi eksynyt muutama kuvanen näistä vesinokkaeläimistäkin.. Koirille siis hyvää harjoitusta kulkea ihmisvilinässä, totutella erilaisiin alustoihin, paikkoihin ja kulkuneuvoihin. En muista onko Leia koskaan lautalla ennen mennytkään, mutta sen mielestä se oli yhtä rentouttava matkustuspaikka kun mikä tahansa muukin. Blanka suhtautui hieman varovaisemmin tuohon kummalliseen kulkupeliin, mutta takaisin tullessa se oli jo paljon reippaampi.

Reissuun vierähti kaikkiaan 6 tuntia ja koirat olleet aivan väsyneitä koko illan. Paljon ne on taas nähneet ja kokeneet yhden päivän aikana :) Ihan mieletön helle osui tälle päivälle, mutta koirat jaksoi hyvin kun istuttiin paljon varjossa, juotiin vettä ja nautittiin viileästä merituulesta. Kuvia tuli otettua myös, joskaan eivät oikein ottaneet onnistuakseen. Tässä kuitenkin jotain otoksia, laittelen lisää gallerian puolelle kunhan ehdin. Koirat tunnistaa kokoerosta aika hyvin, tuskin mikään yllätys että Leia on tuo pienempi ;)

Juoksuja ja näyttelyitä

2011-07-17T18:28:00.002+03:00

Leian juoksun innoittamana päätti Cavakin sitten aloittaa omat juoksunsa.. Leevi vaihtoi hoitopaikkaa, ja viettää rentoa elämää siltamäessä lenkkeillen ja pyöräkorissa matkustaen. Tietenkin herran vastuualueeseen kuuluu myös pihan vartioiminen ja kissojen kanssa hengailu. Viime torstaina Leevi pääsi paikkaamaan Leiaa agilitytreeneihin, alkeiskurssin viimeiselle tunnille. Harjoitukset oli Leeville ihan simppeleitä, mutta oikein hyviä. Leevi sai harjoitella tehokkaasti rengasta ja tehdä pieniä kivoja radanpätkiä :)

Tänään käytiin Leian kanssa kehässä helsingin ryhmiksessä, ja samalla Blanka kävi haistelemassa koiranäyttelyiden tunnelmaa ja opettelemaan käyttäytymistä näyttelypaikalla. Leia ei vastannut ihan Hans Lehtisen odotuksia, mutta EH sieltä kuitenkin saatiin. Tässä neitosen arvostelu: " Saisi olla kauttaaltaan voimakkaampi. Kuono saisi olla täyteläisempi. Hyvä kaula ja ylälinja. Liian suorat takakulmaukset. Hyvä hännänkiinnitys. Hieman villava karva. Ahtaat takaliikkeet ja liikkeiden pitäisi olla joustavammat."

Mukava näyttelypäivä kuitenkin saatiin aikaseksi, kiitos siitä taas portugeesiväelle :)

Kolme huiskahäntää ja herra piisoni

2011-07-09T23:55:00.013+03:00

Kesäinen tervehdys täältä tyttötrion luota :) Blogissa on ollut nyt muutaman viikon vähän hiljaisempaa. Nyt on ensimmäinen viikko takana asustelua tämän lauman kanssa, me siis vaihdettiin osoitetta kuukaudeksi ja asustellaan nyt Cavan ja Blankan luona. Tyttösten omistajat lähti maailmalle, ja täältä löytyi innokas koirahoitaja sille ajalle :D

Neljän koiran kanssa arki alkoi sujumaan mukavasti. Oikeestaan yllättävän mukavasti. Tytöt tulee loistavasti toimeen keskenään, ja niillä on aina seuraa toisistaan. Leiankin energiat on helpommin kulutettu, kun se saa painia ja rällästää kahden hengenheimolaisen kanssa :) Leevi nyt luonnollisesti on sitä iloisempi mitä enemmän naisia ympärillä. Ikävä kyllä Leevi joutui jättämään lauman pariksi viikoksi, nimittäin Leialla alkoi toissapäivänä juoksu..! Olihan niitä jo odotettukkin, mutta vähän huonoon saumaa tulivat silti. Se on nyt sitten porttikielto Rajasaareen, treeneihin ja koiratapaamisiin :/ Täytyy syksyn kokeitakin suunnitella uudestaan..

Leevin kanssa on agiteltu maanantaisin tuttuun tapaan ja viimekertainen treeni oli piisonin aivosoluille liian haastavaa. Ulkokautta oli tarkoitus kiertää putkeen radan osana, mutta Leevi tarjoili kaikkea muuta.. :D Leian kanssa jäi yhdet agit väliin (työt haittaa harrastamista, vai miten se meni..), mutta viimeisimmissä tehtiin kontakteilta vapautuksia putkeen, pussia, pituutta, keppejä ja pientä suorahkoa radanpätkää.

Tänään käytiin Ojangossa Leevin ja Blankan kanssa. Blanka sai samalla totutella kulkemaan niinkin hurjassa kapistuksessa kun bussissa, koska matkan aikana käytettiin viittä eri bussia. Lisäksi neiti pääsi harjoittelemaan odottamista kentän laidalla, ja saipa se harjoitella lopuksi lyhyestä putkesta menemistä mikä alkoikin sujua oikein hyvin :)

Leevi teki keppejä, ja ihmettelin sen haukkumista ja keskittymättömyyttä kesken keppien. Katselinpa kuvia myöhemmin, enkä ihmettele yhtään: olisi pitänyt tarkemmin katsoa että ne on suorat, onhan se vaikea edetä kepeillä jossa kepit on vähän missä sattuu.. huoh. Tehtiiin parikin vauhtirataa, jossa keinua pitkällä suoralla ennen putkea. Hyvin stoppasi loppuun, ja keinu ehti laskeutua. Kiitos Heidille ja piisoneille seurasta :) Agilitykuvat on Heidin käsialaa, kiitos!

Mölleilyä ja treenailua

2011-06-29T22:07:00.005+03:00

Leevin kanssa kävästiin tänään agimölleissä piiitkästä aikaa :) Möllirata olikin tälläkertaa hyppäri, eli pelkkiä hyppyjä (myös muuri ja pituus) ja putkia radalla! :D Mitään kovin kummoisia juttuja ei radalla tullut vastaan, aika simppeli rata sinänsä. Leevi irtosi takaaleikaten kivasti molempiin radalla olleisiin putkiin. Helle teki sen että Leevi oli jonkinverran hitaampi kun treeneissä, eikä niin räväkkä ja äänekäs mihin on tullut totuttua. Nollarata sieltä sitten tuli, aikana 28 sek. ja toinen sija! Levanderi pääsi ensimmäistä kertaa elämässään palkintopalleille :D

Hau-openit jatkuu nyt pari viikkoa ja kovasti tekisi mieli mennä mölleilemään uudestaan, mutta maanantaisin on meillä omat agitreenit ja ne loput keskiviikot olen iltavuorossa töissä.. :(
Leiakin oli mukana tänään hengailemassa ja haistelemassa kisatunnelmaa, kun sain kaverin lähtemään mukaan sitä pitämään meidän radan ajaksi. Leia oli niin skarppina kokoajan, odotti kokoajan siinä vieressä käskyä että koska on sen vuoro päästä radalle. Raukka joutui tälläkertaa tyytymään turistiksi, mutta ehkä sekin sitten syksyllä.. :)

Sen sijaan Leia pääsi eilen polskuttelemaan Rajasaareen, letkeän rentoa kesätunnelmaa siis helsingin sydämmessä. Tälläkertaa pistinkin reissun päätteksi koiruuden pesulle, sen verran hiekkainen se oli. En edes muistanut että se on noin pörröinen föönattuna, sillä kun on ollut vähän sellainen paljon uivan vesiäisen kikkuraturkki-tyyli jo monta viikkoa.. :) On se kaunis niinkin!

Maanantaina muuten käytiin agittaamassa myöhään illalla ojangossa. Meiltä jäi viime torstaina treenit väliin töiden takia, mutta huomenna taas ohjattuihin. Leevin kanssa taas jäi maanantaiset treenit väliin bussien takia, ei ehditty.. Maanantaina pääasiassa hyppytekniikkaa ja keppejä tehtiin molempien kanssa, sekä Leevin kanssa jatkettiin keinutreeniä ja tehtiin muutamia pikkuisia radanpätkiä. Ei mitään kummempia, mutta molemmat oli hienoja. Leevi jopa malttoi pysähtyä odottamaan keinun laskeutumista ja teki tosi makeita keppejä melko kaukaa ohjattuna. Aika päheä pieni agilitypiski :)

Hetkittäinen piisonienemmistö laumassa

2011-06-26T23:38:00.010+03:00

Meidän juhannusta tuli ilahduttamaan pikkuinen Ninja piisoni :)
Tai onhan se "jo" Leian ikäinen, mutta niin pieni tyttönen. Ninja on ihastuttava tapaus, määrätietoinen, iloinen ja hassu pieni eläin.
Leeviähän ilahdutti kovasti tämä "oikeaa rotua" oleva morsian ;)
Ninja sulautui meidän laumaan mainiosti, ja olisihan se tässä mennyt pidemmänkin aikaa..

Tänään käytiin Leian ja Ninjan kanssa Tuorinniemen koirarannassa uiskentelemassa illalla, ja Ninja sai katsella mustan vesihirviön hiekkahepulia.. :) Ohessa taas kuvia, tälläkertaa pääasiassa Ninjasta. Kiitos vaan Heidille kun sain tätä valloittavaa pikkuneitiä hoidella :) Neitonen on tervetullut tänne koska vain!

Sateen jälkeen paistaa aina aurinko

2011-06-19T01:01:00.005+03:00

Tarkoitus oli jo aamusta lähteä Ojankoon agittaamaan, mutta satoi vettä koko päivän. Niinpä lähdettiin vasta sateen jälkeen, illalla ja lähtipä Amykin koiriensa kanssa mukaan :)

Sen lisäksi että illalla oli hieno ilma, niin myös molemmat koirat toimivat hienosti! Molempien koirien kanssa teemana oli keppien hakeminen erilaisista kulmista ja hyppytekniikan vahvistaminen jumppasarjalla. Lisäksi Leia treenasi kontakteja ja Leevi keinua ja rengasta.

Leevi teki ensimmäistä kertaa jumppasarjana hyppyjä, sille ei oikeastaan koskaan ole hyppytekniikkaa opetettu, eikä siinä nyt mitään suurempia ongelmia ole ollutkaan. Herra kiiti namialustalle hurjaa vauhtia ja oli tosi malttamaton lähdössä, mutta tosi hienosti se teki!

Leia teki samaa harjoitusta. Hyvin meni sekin, vauhti kasvoi joka kerralla, mutta se keskittyi kuitenkin siihen hyppäämiseen eikä pelkästään nopeaan etenemiseen.

Sitten keppejä. Leian kanssa kujaa namialustalla, eri kulmista lähetyksiä ja erilaisilta etäisyyksiltä. Kokoajan kepeillemeno on varmempaa, ja ne mennään lujaa! Kuja on tosi leveä vielä, mutta hiljaa hyvä tulee. Leeviä lähettelin puolikkaille kepeille eri kulmista ja kerrankin se haki tosi hienosti kepit ja teki ne itsenäisesti. Jossain vaiheessa sillä oli hirveä tarve ryysiä sinne kepeille katsomatta mistä aloittaa ja katse liian korkeella. Nämä oli hienot.

Leevi teki myös keinua, mitä ei olla sitten viimesyksyn jälkeen tehty. Muistin kyllä että se on nopea ja rohkea keinulla, mutta.. Tyyppi veti ensimmäisenä oikein tyylikkään lentokeinun, ei ainakaan vauhtia puuttunut, huh! Muilla kerroilla tajusin karjasta sille, että se muisti odottaa hetken keinun laskeutumista. Palkkasin Leeviä muuten lelulla ja sehän revitteli tuolla kentällä kun mikäkin! Jee :) Renkaassa päästiin vanhan ongelman äärelle: alijuokseminen! Kun se malttaa keskittyä, niin keskeltä menee mutta kun rengas tulee vauhdikkaalla suoralla niin ei se viitsi hidastaa. Saatiin kuitenkin monta onnistunutta suoritusta ja palkkasin niistä heti kunnolla.

Leian kanssa tehtiin vielä hyppyä ja putkea sarjana, ja palkkasin heittämällä lelun loppuun. Hyvin toimi ja vauhtia riitti :) Kontaktit edistyy pikkuhiljaa, niitä ollaan vielä treenailtu erikseen. Alas- ja ylösmenoja, ja kovasti se ainakin kontaktille hakeutuu.

Aivot narikassa

2011-06-16T23:30:00.004+03:00

Vitsit tuon nartun kanssa, ei se osaa päättää vieläkään että juoksisiko vai eikö.. Sillä on viimepäivinä ollut niin kummallisia päähänpistoja. Lyhyesti viimeviikon agitreenit meni molemmilla koirilla tosi hyvin, tämän viikon treenit olikin sitten jotain ihan muuta.

Leian luokse sinkosi tänään yksi terrieri, samalla kun treenattiin erilaisia lähestymistapoja hypylle namialustalla. Normaalisti Leia antaa mun hoitaa kaikki irtokoirat, etenkin treeneissä. No mitä se teki tänään? Vastasi haasteeseen, ja laukalla lähti sen terrierin mukaan pari metriä, ensin leikkimielellä, mutta tunteet kuumeni ihan pieneen kahakkaan asti eikä meinannut karjasulla lopettaa. Meni siinä pari sekuntia kun sain tuon pöljän revittyä turkista pois sieltä. Sellasta.
Eikä sen kummallisuudet siihen loppunut, vaan se vaan kuumeni sen jälkeen ja oli tosi tarkka rakkaasta namialustastaan. Tehtiin kolmen esteen sarjaa, jonka päässä namialusta taas. Leia yritti ensin ottaa varaslähdön, johon kouluttaja reagoi poistamalla nopeasti namialustan viimeisen esteen takaa. Normaalisti Leia katsoisi vaan että eiköhän oteta uudestaan, kun palkka lähti pois. Nyt se haukkui ja murisi kouluttajalle, joka piti namialustaa kädessään. Olipa se vielä tarkkana senkin jälkeen ettei vaan kukaan lähesty hänen namialustaansa ja pörisi vielä kouluttajalle senkin jälkeen! Lopetti vasta kun kouluttaja syötti sille nameja kädestä, ja silloinkin vähän pälyili epäuskoisena. En ole koskaan nähnyt Leian vartoivan ruokaa, saatika murisevan ihmiselle, hullua. Mietittiin siinä että ehkä se pieni välitapaus kuumensi sen tunteita.. (Ehkä yhdistettynä siihen odotettavaan juoksuun?)

Saatiin me tehtyä hienoja alas- ja ylösmenokontakteja, jumppasarjaa hypyillä (Leia on alkanut hoksaamaan jo idean!), hyppyjä, vauhdikkaita kujakeppejä kulmista lähetettynä ja sitä hyppy-putki-hyppysarjaa joka noin muuten meni hyvin. Mutta vähän taka-alalle jäi nuo hienot suoritukset kun Leia oli ihan sika. Kerrankin näinpäin, vaan toivottavasti jäi viimeiseksi kerraksi tollaset tonttuilut. Ja taatusti jääkin. Mur.

Leevinkin agitreenit alkuviikosta meni ihan huonosti.. Tyyppi ei keskittynyt yhtään, yritti ottaa varaslähtöjä, ei kuunnellut ohjausta ja juoksi renkaan ali monta kertaa. Paahtoi vaan menemään, kun niin kivaa oli, mutta meni vähän sähläämisen puolelle meidän touhut.

Tiistaina käytiin Järvenpäässä, moikkaamassa Karoliinaa ja Nemo piisonia. Järvenpäässä en ollutkaan koskaan käynyt, niin tulipahan sekin nähtyä :D Ja kivat lenkkimaastothan siellä olikin, peltoa ja metsää missä kirmailla. Piipahdettiin me treenaamassakin, ilman mitään järkevää suunnitelmaa. Paikkiksia pari, ja Nemo teki Leian vierestä luoksareita. Hyvin pysyi. Pari parin minuutin lyhytmatkaista makuuta myös, ja pari luoksaria. Siinä se. Leevi teki pari vauhtiluoksaria ja riehui lelun kanssa. Oli vähän turhan kuuma treenata mitään :/ Tehtiin aika pitkä lenkki koiruuksien kanssa ja piipahdettiin puistossa. Leevikin oli vapaana, eikä niillä Nemon kanssa tullut yhtään kähinöitä. Leevi piti tutun linjansa, "mä olen niin arvokas ja hieno, ettei tarvitse kovistella, kun kaikki tietää sen kuitenkin". Joka nykyään on se vallitseva puoli Leevissä, vaikka kyllä se edelleen vastaisi jos joku nostaisi vapaana rähinän.. Kiitos Karoliina ja Nemo seurasta, meillä oli ainakin mukava aamupäivä ja väsyneitä piskejä sen jälkeen :)

Kiito Karoliinalle kuvista!!

Uimista portugeesiseurassa

2011-06-12T20:54:00.020+03:00

Kesässä parasta on uiminen, ainakin jos Leialta kysytään :) Toissapäivänä käytiin Annen ja Jemman kanssa uiskentelemassa herttoniemessä ja tänään Mian, Nastan ja Norin kanssa käytiin Rajasaaressa. Leialla oli hauskaa, etenkin Rajasaaressa kun siellä on niin paljon tilaa temmeltää ja upeat hiekkarannat. Leia on innokas uimari, etenkin tänään kun tämän viikkoiset helteet on lämmittäneet merivedenkin jo ihanan lämpimäksi. Leia nouti keppejä, kieri hiekassa, paini koirien kanssa ja juoksi vaihdikkaita hepuleita pitkin saarta. Voiko elämä olla hauskempaa?

Tässä taas kuvia runsaasti, loppuja voi katsella huomisesta eteenpäin kuvagalleriasta.

Agilitykoiruuksia

2011-06-08T00:14:00.004+03:00

Täällä podetaan näköjään jonkinlaista agilitykärpäsen puremaa, sillä tajusin juuri että eihän me olla vähäänaikaan muuta treenattukkaan.

Leian torstain treeneistä en olekkaan vielä kirjustanut mitään, mutta siis neidin kanssa tehtiin tehokkaasti putken hakemistreeniä ja harjoiteltiin matalalla rimalla takaakiertoja ja etenemisiä hypylle sekä kutsuna että eteenlähetyksinä. Lisäksi treenattiin sitä ettei esteillä aina saa sännätä, vaan joskus palkka tulee istumisesta koiran taakse. Tehtiin taas pitkälti namialustan kanssa harjoituksia. Putkia tehtiin tälläkertaa erilaisista kulmista ja erilaisilta etäisyyksiltä lähetettyinä, eri muotoisille ja värisille putkille. Leia teki hyvin ja sellasella ihanalla innolla :) Uusiahan nämä asiat eivät sille olleet, mutta oikein hyvää kertausta :)

Maanantaina oli tarkoitus lähteä ojankoon omatoimitreenaamaan, mutta tuli niin hirveä helle aamupäiväksi etten viitsinyt lähteä koiraa kuumassa bussissa raahaamaan treenikentälle..
Harmittaa sinänsä kun ei joka viikko varmasti päästä ohjattujen välissä treenaamaan, mutta ei voi mitään. Siinä täytyy aina olla melkein koko päivä aikaa, kun matka ojankoon kestää useimmiten n.1,5 tuntia ja koko reissuun sellaset 4 tuntia. Ei ihan joka päivä pääse lähdettyä, etenkin nyt kun työvuorot on olleet niin iltapainotteisia.. Ensi viikolla sitten on enemmän aikaa kun on useampia vapaita :)

Leevi on myös tehnyt tosi hienoja agilitytreenejä :) Eilen herra sai treenailla rataa harjoitellen samalla takaakiertoja, niistoja ja keppien hakemista. Takaaleikkauksiakin tehtiin oikein urakalla, ja aika paljon se on niiden kanssa edistynyt. Yhdessä vaiheessa se piti aina valssaten viedä joka paikkaan, mutta nyt kestää hyvin ja irtoaa paljon paremmin. Leevi oli myös hiljaa koko radan, joten pahempia mokia en tainnut ohjauksen kanssa tehdä.. :D Sieltä tulee aina rehellistä palautetta, jos ohjaus on huonoa.. Leevin kanssa olis nyt heinäkuussa suunnitelmissa kierrellä HAU-openeita, möllejä siis. Hauska nähdä miten siellä menee, kun viimeksi ollaan mölleissä käyty joku 1,5 vuotta sitten..! Jotain äksöniä Leevinkin elämään, kun tapahtumakalenteri pullistelee aina Leian treeneistä, kokeista ja näyttelyistä.

Vesiäinen

2011-06-05T22:53:00.014+03:00

Oli ihana aamupäivälenkki Herttoniemenrannassa Leian kanssa. Nyt on neiti päässyt polskuttelemaan ihan luvan kanssa ja varmasti tästä eteenpäin pääsee vesiäinen ainakin pari kertaa viikossa veden äärelle. On niin ihana katsella Leian touhuilua vedessä, sinnehän se kuuluu, vesikoira mikä vesikoira..!

Uusi kuukausi - uudet kujeet

2011-06-02T01:24:00.011+03:00

KESÄKUU! Ja nyt jo ihan liian kuuma, onneksi pian on syksy! No ei vaan, ihan kiva nauttia välillä lämpimistä ilmoista ja ihanasta auringonvalosta :) Vaan ei ole ne kuumimmat ilmat ihan meitä varten. Saa nähdä millainen kesä meille tulee, toivottavasti meille kaikille vähän uusia tuulia tähän elämään ja kesäisiä retkiä näiden otusten kanssa :) Koko kesä menee luonnollisesti töissä, mutta eiköhän sitä tule koirienkin kanssa tehtyä yhtä sun toista täällä kotikaupungissa vaikkei lomailemaan minnekkään päästäkkään.

Leevistä nyt sitten vihdoinkin kuvia enemmän, etten aina jumiudu vaan Leian treenikertomuksiin.. Ja on Leevinkin kanssa treenattu, maanantaisin ohjatuissa ageissa ja muina päivinä se on lisääntyvissä määrin keikkunut mukana treenikentillä vähän tokoilemassa.

Leian kanssa käytiin maanantaina Ojangossa kertailemassa viime viikon ohjattujen treenien harjoituksia. Ohjelmassa oli siis taas keppikujaa, putkea, rengasta ja kontakteja. Oli ihan törkeän kuuma (helsingin rajan yli kun päästiin niin jo paistoi aurinko ja oli kuuma, ei sateesta tietoakaan..) ja Leiakin läähätti kokoajan vaikka juotin sen ainakin kolmesti treenin aikana. Se vähän verotti sen tekemistä, vaikka innokkaasti se tekikin. Keppikujaa pidin edelleen leveänä ja lähetin sitä erilaisista kulmista ja etäisyyksiltä sinne, ei ongelmia. Renkaallekkin aloin pikkuhiljaa lähettää koiraa pienistä kulmista ja hyvin haki :) Putkea tehtiin käyränä ja lähettelin sitä kahdelle vastakkain olevalle putkelle sattumanvaraisesti eri suunnista. Palkkana käytin lelua, minkä heitin sille aina putken jälkeen palkaksi. Itse olen niin jumiutunut palkkaamaan agissa aina nameilla, kun Leevi ei agikentillä leiki, mutta Leiallahan se toimii ja etenkin kaikissa vauhdikkaissa suorituksissa se paras palkka onkin monesti se lentävä köysi tai riepu :) Kontakteja treenasin entiseen malliin ja koiruus tuntui hoksaavan sen nyt kunnolla että kyse on siitä samasta "tempusta" mitä on niin kiva tarjota vähän kaikkialle. Naksutin kontaktilla olemisesta ja lisäsin myös itse etäisyyttä Leiaan. Loppuvaiheessa Leia alkoi itse tarjota mulle alastulokontaktia puomille, hieno likka :) Palkkailin tosiaan myös näistä oma-aloitteisista kontaktin hakemisista.

Tänään jatkettiin pienoisen tokomasennustilan jälkeen taas treenejä Amyn ja Sansin kanssa. Leian treenit tosin oli varsin lyhyet, kun tarkoituksena olisi opettaa neidille varmaksi kuppipalkkaus, tavoitteena että se tekisi kokeessakin hyvällä vireellä hommia tietäen että se palkka odottelee sitä kehänauhojen ulkopuolella. Tässä ollaan aiemmin oltu vähän laiskoja. Tänään siis pelkkää liikkeestä maahanmenoa kaksi kertaa, joista molemmilla vapautus kipolle maahanmenosta. Palkkana siis jotain purkkiruokaa ja osa Leian iltaruuasta eli raakoja kurkkutorvia. Meillä on noin 100 päivää aikaa saada neidille kuppipalkkaus varmaksi ja paikallamakuu pomminvarmaksi. Kuulostaa paljolta, ehkä meillä on toivoa? Syyskuussa olisi kaksi koetta peräkkäisinä päivinä ja siinä olis hyvä sauma yrittää sitä koularia, ja ensi vuonna sitten avoimeen! Treenejä siis tiedossa ;)

Leevin treenikuvista kiitos Amylle! Muut kuvat on itse ottamiani lenkeiltä viimepäivinä.

Joskus painajaisetkin käy toteen

2011-05-29T13:43:00.003+03:00

Leian kanssa siis käväistiin tokokokeessa tänään, ja juu ei mennyt ihan putkeen, ei todellakaan..
Se pahin painajainen sitten kävi toteen, paikallamakuu siis onnistuttiin möhlimään kaikesta treenistä huolimatta. Kaikki tehty työ sen tuskatuttavan tylsän liikkeen kanssa on valunut hukkaan! Ärsytti niin paljon, ja ärsyttää edelleen.. Onnistuin tämän mielentilan tartuttamaan koiraankin ja niinpä Leia paineistui yksilöliikkeissä. Olin niin turhautunut ja pettynyt, että kyllähän tuo koira sen huomasi, ei se tyhmä ole. Vähän luulen että tuo neiti aloittaa juoksut ihan pian, ja siksi se paineistui makuussa. Kokeen jälkeen se myös yritti rähjäillä koirille ja merkkaili varsin ahkeraan..

Tässä meidän pisteet:

Luoksepäästävyys:10, Pysyi hyvin paikallaan kun tuomari tuli tervehtimään koiraa.
Paikallamakuu: 0, Ennen paikallamakuuta viereinen uroskoira rähähti varsin kovasti Leialle, ja Leia vielä pärähti vähän takaisinkin. Leia jäi hyvin makuuseen, mutta näytti paineestuneelta. Se lipoi välillä huuliaan, mutta sitten rentoutui hieman ja vaihtoi lonkalle ihan lopussa. Kun ajanottaja alkoi jo laskea viimeisiä sekuntteja niin Leia nousi ja lähti epävarmasti tulemaan suoraan mua kohti. Jos olisi sen 5 sekunttia malttanut, niin oltaisiin se ykkönen saatu, mutta kun ei. Tämän jälkeen ketutti niin paljon että onnistuin sitten paineistamaan koiran loppuliikkeiden ajaksi..

Seuraaminen hihnassa: 7,5, Ihme löntystelyä, koira ihan paineessa. Ohjaaja kuulemma seuraa koiraa, eikä toisinpäin. Jepjep.

Seuraaminen vapaana: 7, Sama kun hihnassa, mutta lähti reippaammin liikkeelle. En sitten tiedä/muista miksi tuli huonommat pisteet kun remmiseuruusta.

Liikkeestä maahanmeno: 8, Taas kaksoiskäskyllä, joo ei näin. Miksei se koskaan treeneissä tee tollasta?

Luoksetulo: 8, Törmäsi, mutta tulipahan ainakin tiiviisti eteen eikä vauhtia puuttunut! :D

Liikkeestä seisominen: 8, Seuraaminen taas ihme himmailua, ja vissiin taas joku kummallinen vartaloapu?

Estehyppy: 8,5, Annoin taas sen kummallisen vartaloavun polvella. Mikä ihme siinä on, en sitä mitenkään tarkoituksella tee, ja vaikka tekisinkin niin ei tollanen polven heilauttaminen sen koiran suoritusta muuttaisi ;) Koira hyppäsi kuitenkin hyvin.

Kokonaisvaikutus:9, Koira on kuulemma iloinen ja tekee hyvin, mutta omistajan pitäiskin sitten vähän kiinnittää omiin liikkeisiinsä enemmän huomiota. Taisi olla Pirkko Bellaoui varsin oikeassa tässä asiassa! :D

Lopputuloksena siis 3-tulos ja 133 pistettä. Vaikkeia nuo yksilöliikkeet mitenkään hyvin menneet, niin ykkönen olisi tullut jos vaan koira olisi viitsinyt maata paikkiksessa 5 sekuntia pidempään. *syvä huokaus*

hmm.. Mitähän tässä nyt tekisi? Ainakaan kokeeseen ei torstaina mennä vaikka päästäisiinkin varasijalta osallistumaan. Ehkä me siirrytään taukoilemaan, kun tuo muutenkin varmaan aloittaa juoksut ihan pian. Sen jälkeen olisi varmaan aihetta taas ottaa paikallamakuu tehotreenin alle. Oon vähän kahden vaiheilla jatketaanko me syyskuussa alossa muutama koe varman paikallamakuun kera, vai treenataanko samalla piilopaikallamakuu kuntoon ja hypätään ensi vuonna suoraan avoon? Alon liikkeet alkaa vähän tuskastuttamaan, avossa tulee sitten Leian lemppariliike- nouto!
Toisaalta olishan se kiva hakea kisakokemusta enemmän, etenkin tämä hihnan toinen pää on niin kamala jännittäjä.. Tai sitten me ei vaan kisata, kauhea stressi tosta paikallamakuusta aina.. :(

Pienen portugalilaisen viikon treenit

2011-05-26T13:04:00.012+03:00

Tälläkertaa tarinaa vaan Leian viikon touhuiluista, Leevi saakoon oman postauksen myöhemmin :)
Leian viikkoon on tavallisten metsäremuamisten ja fillarilenkkien lisäksi kuulunut arvatenkin tokoa ja agia, ja yksi kaverikoiravierailu vanhusten virkistyspäivässä.

Eilen käytiin Amyn ja Sansin kanssa tsekkaamassa sunnuntain koepaikka, ja siellä siis treenailtiin. Ensin pariminuuttinen paikallamakuu Sansin vieressä. Palkkailin pari kertaa välissä. Koiruus oli rento, mutta samaanaikaan iloisen ja terhakan näköinen :)

Leia kävi välillä kiljumassa puun alla, kun kuvailin Sansia.. Sitten oli sen vuoro tokoilla.
Pyrin siihen että Leialla jäisi mahdollisimman positiivinen kuva tuosta paikasta ja ylipäätään tekemisestä mun kanssa. Niinpä palkkailin liikkeiden välillä ja tosi hyvistä suorituksista kesken liikkeenkin. Pääosin namilla palkkailin, ja lopuksi sitten tehtiiin seisomisia/maahanmenoja lelupalkalla pelkästä asennosta. Ja lopuksi riehuttiin köysirievun kanssa sellaset loppuirrottelut :D
Leia tosiaan teki kivalla vireellä hommia ja sillä oli hauskaa, eli sain siltä sen mitä tultiin hakemaan. Seuraamiset oli kivoja ja tiiviitä, käännökset ihan riittävät - vaikkakin olisivat voineet olla hitusen paremmatkin. Tehtiin molemmat jäävät "mennään" käskyllä ja hyvin se teki. Sitten ajattelinkin tehdä yhden luoksarin. Jätin koiran vähän hätiköidysti istumaan ja mietin kävellessäni että tänään se varmaan keksii juosta mun luokse ennen käskyä. Vilkaisin taakse, ja niinhän se teki! Sika... No niinpä me treenattiin paljon toistoja pelkästä istumaan jäämisestä ja palkkailin sitä vaihtelevalla ajalla ja etäisyydellä. Ei yrittänyt sitä sitten enää, vaan istua nökötti ihan tyytyväisenä kun tiesi että palkkaa on tulossa.. :) Mutta siis kaikkiaan tosi kivat treenit siis ja nyt on kenttä tuttu. Tosin ollaan me siellä kerran käyty mölleissä, vuosi sitten :D

Tänään olen Leian kanssa tehnyt paikallamakuuta ja paikallaanistumista hyvin tuloksin. Huomenna treenataan vielä luoksetuloa (palkaten niin istumisesta kun eteentulosta), seuraamisen käännöksiä edeten vain muutamia askelia ja paikallamakuuta (sekä palkaten välillä että palkaten vasta lopussa). Kokeessa kun tuo vaan tekis ainakin niin hyvin kun viimeksi niin olisin tosi tyytyväinen, sitä rauhallista paikallamakuuta me ainakin tavoitellaan. Itse pistän tavoitteeksi oman rentoutumisen koepaikalla, vaikka en osaakkaan olla jännittämättä..
_______________________

Ja sitten siihen agiin, niin tänään oli siis taas Leian ohjatut treenit Ojangossa. Jatkettiin kontaktien työstämisetä puomilla, tehtiin rengasta, juostiin kujakeppien läpi ja kiidettiin putkesta. Niin ja tasapainoilua sekä esteiden kiertoja tehtiin jonkinverran. Rengasta tehdään siis edelleen ilman kehikkoa, tavoitteena koira joka ei yritä sooloilla kehikon alta ja sivulta (kuten eräs nimeltämainitsematon valkoinen joskus tekee..). Lähetin Leian jo varsin pitkältä renkaalle ja se hakee sitä jo tosi hienosti. Palkkana namikippo (ja pari kertaa myös valmiina odottava lelu). Putkea tehtiin pitkänä ja suorana, mutta lähettelin Leiaa sinne erilaisista kulmista. Tässäkin käytin namikippoa esteen toisella puolella. Putki vetää kyllä tätä neitosta puoleensa ja se hakee sen tosi hyvin. Kujakeppejä tehtiin yllättäen myös namialustalla, lähetyksenä. Viime syksynähän meillä jäi projekti kepit ihan kesken, kun talvi & juoksut tuli ennen kun oli tarkoitus :D Nyt vaan sitten jatketaan, tänään ainakin juoksi tosi kivasti siitä.

Kontakteja tehtiin myös, mutta en ollut niihin mitenkään supertyytyväinen. Ollaan siis Leian kanssa treenailtu kontakteja (2onn/2off) jo kotosalla kauan sitten ja sheippaamalla alunperin. Leian mielestä se onkin huippukivaa ja sehän tarjoilee tuota alasmenokontaktia vähän joka paikassa (portaa, penkit, erilaiset korokkeet..). En ole kuitenkaan ottanut siihen käskysanaa mukaan, paitsi nyt täällä treeneissä olen ottanut puomin ylös ja alasmenoille "ota" käskyn, ja kouluttajan ohjeiden mukaan laittanut sille namin valmiiksi kontaktipinnalle/maahan. Tänään näytti kuitenkin siltä ettei Leia "löydä" sitä namia siitä, koska kun se laittaa pään alas sen turkki menee tielle ja se käyttää hajuaistiaan sen löytämiseksi. Periaatteessahan se siis osaa tuon kontaktiasennon, mutta tuo namin etsiminen vie ihan turhaa aikaa ja keskittymistä. Mietinkin tässä että ehkä kuitenkin jatkan kontaktien opettamista sille naksulla, niin että se itse saa tarjota alas- ja ylösmenokontaktin. Tästä voisin palkata sen suoraan sen nenän alle namilla ja lisätä sen käskysanan vasta kun se muistaa että kyse on vanhasta tutusta asiasta. Paljon tehokkaamminhan se kuitenkin oppii itse oivaltamalla.

Kaikkiaan Leialla oli tosi hyvät treenit :) Vaikeutin harjoituksia viimekerrasta hieman, mutta vain sen verran että se onnistui kaikessa mitä siltä vaati. Esteet vetää neitosta aikalailla puoleensa, mikä onkin tosi hyvä. Tälläkertaa tehtiin paljon namialustalla ja hyvin se irtosikin esteille sen avulla :) Agility on jo nyt sen mielestä parasta mitä voi olla, ja kentälle saavutaan aina sellainen tietynlainen loisto silmissä :D On se vaan ihana piski :)

Kuvista kiitos Amylle!! :) Ne on tosiaan eiliseltä.

Kuulumisia näyttelykehistä ja treenikentiltä

2011-05-22T17:51:00.004+03:00

Leian kanssa käytiin tänään pyörähtämässä näyttelykehässä jäähallilla. Sähläiltiin taas bussien kanssa, mutta ehdittiin onneksi kehänlaidalle vajaa puoli tuntia ennen arvostelun alkua. Kehästä tultiin tänään taas sinisen nauhan kanssa, EH siis :) Arvostelu oli aika epäselvällä käsialalla raapustettu, joten en viitsi sitä yrittää saada tänne blogiin, mutta siis pää ja ilme olivat erinomaisia, ylälinja kaunis ja turkista tuli myös kehuja. Takakulmauksia oli tuomarin makuun liian vähän, ja samaten takaliikkeet hitusen ahtaat. Tuomarina oli Irlantilainen Austin Long-Doyle. Oli erittäin lyhyt (mutta mukava :)) näyttelyvisiitti, kun tultiin niin myöhään ja lähdettiin heti ropin ja vsp'n valinnan jälkeen kotiin.

Ja sitten viimeviikkoisiin treeneihin, vaihteeksi agia ja tokoa siis luvassa :-D Torstaina Leian kanssa ojangossa ohjatuissa treeneissä. Hiottiin kontakteja, harjoiteltiin rengasta ja tehtiin putkitreeniä.
Kontaktejahan me ollaan tehty aika paljonkin jo viime syksynä, mutta eipä tullut mieleen että ne ylösmenokontaktitkin kannattaa opettaa varmoiksi. Niitä siis treenattiin myös palkkailemalla pelkästä seisoskelusta puomin ylösmenokontaktilla ja alotetaan nyt niitäkin tekemään ihan urakalla. Hirveä palo olis päästä Leian kanssa tekemään rataa ja kaikkea, mutta mielummin rakennetaan nyt perusteet hyvin. Vähän tuota otusta joutuu kyllä jarruttelemaan, mutta se on niin mainio kun kaikki mitä tehdään niin tehdään täysillä :) Rengasta tehtiin ilman kehikkoa, eli läpijuoksuna vaan. En ainakaan muista että oltais rengasta aiemmin otettu, mutta hyvin sen sai jo nyt lähetettyä aika pitkältäkin :)
Putkea tehtiin lelupalkalla. Lähetin sitä suoralle putkelle eri etäisyyksiltä ja eri kulmista. Hyvin se putkea hakee, nyt vaan ruvetaan tekemään erilaisia lähetyksiä sinne :)

Perjantaina ja lauantaina treenattiinkin sitten taas Amyn ja Sansin (ja Touhon) kanssa tokoa. Molempina päivinä aika lyhkäset treenit. Paikallamakuuta palkkailtuna eri matkoilta ja erilaisilta ajoilta, yksin ja Sansin vieressä. Leia on pysynyt tosi rauhallisena niissä :) Seuraamisia ollaan tehty lyhyinä ja etenkin käännökset on menneet huonommaksi, joten niiden kanssa jatketaan. Jääviä ollaan hinkattu vaihtelevilla tekniikoilla, eikä niissä mitään hämminkiä. Luoksarit on olleet samaa sarjaa kun aiemminkin, tulkintakysymys onko Leian eteentulo tiivis vai törmääkö se. Mun mielestä hyvä noin, joten antaa olla :) Ens viikolla sitten taas kokeeseen, joten ensi viikko taas paikallamakuuta ohjelmassa. Niin ja jotain motivoivia pikku-treenejä, ei jaksa hinkata liikaa..

Agia, tokoa, agia...

2011-05-18T23:39:00.006+03:00

Jospa sitä raapustaisi treeneistä tänne blogiin asti välillä niin muistaisi mitä milloinkin ollaan tehty, vai ollaanko mitään ;)

Maanantaina oli Leevin agilitytreenit Konalassa. Tehtiin aika kivantuntuista rataa, missä treenailtiin välistävetoja ja takaakiertoja hypyillä, harjoiteltiin rengasta ja keppien hakemista. A'n alle sijoitettiin putki, joten oman ohjauksen kanssa sai olla tarkkana kummalle sen koiran oli viemässä. Leevi oli tosi kivasti radalla, vaikka lähdössä yrittikin räksyttää.

Renkaasta mentiin joka kerta läpi täydessä vauhdissa, ja se kuunteli hyvin mennäänkö A'lle vai putkeen. Ja Leevillä oli hurjan kivaa, kovaa se ainakin meni :)

Leialla oli viime torstaina ihan ensimmäiset agitreenit Ojangossa. Varsinainen esteharjottelu aloitetaan vasta huomenna, mutta kyllä sai koiran ohjaustekniikkaharjotuksillakin ihan väsyneeksi reilussa tunnissa! Harjoteltiin esteiden kiertämisiä, tasapainoilua erilaisten alustojen päällä, harjoiteltiin ilman esteitä eri ohjaustekniikoita ja temppuja, jotka tukee agilityssä tarpeellisia lihasryhmiä. Vaikka Leevin kanssa onkin agia aika kauan jo harrasteltu, niin Leia on aika erilainen ohjattava. Muutenkin kiva päästä kertailemaan eri ohjaustapoja, piti ihan miettiä miten valssikin tehdään :D Luontevasti ne radalla tulee, mutta ilman esteitä vaatii vähän miettimistä. Innolla odottelen mitä kurssi tuo tullessaan ja millainen agilitykoira Leiasta vielä kuoriutuukaan :)

Tänään havahduin siihen että ehkä Leian kanssa pitäisi sitä tokoa treenata nyt ahkerasti, kun meillä on toinen virallinen koe 1,5 viikon päästä. Maantaina kyllä tehtiin muutamia luoksareita, ja vauhtia oli viikon treenitauon jälkeen niin paljon ettei ollut mitään epäselvyyttä törmäsikö se vai ei.. Tyypillä oli vaihteeksi jarru vähän hukassa. Eilen tehtiin myös vähän kaukoja kotona, enkä tajua miten se yhtäkkiä on vaan oivaltanut sen idean! Ei edennyt sitten milliäkään :)

Tänään oli ohjelmassa tokoilua Amyn ja Sansin kanssa. Leian kanssa tein vähän noutoa, luoksareita, paikkiksia ja pieniä seuruupätkiä. Lisäksi tein sillä maahanmenoja ja seisomisia, ja palkkailin viskomalla sen taakse motivointipatukkaa. Seuruut oli kivoja, samoin luoksetulot (se muisti jarruttaa pikkasen ennen eteentuloa, ei törmännyt). Paikallamakuuta tehtiin Sansin vieressä pariminuuttinen, ja palkkailin Leiaa tiheästi. Neiti oli oikein rauhallinen ja taitava :)
Muissa liikkeissä se saikin sitten toimia vauhdikkaasti, ja yritin pitää nämä treenit aika lyhyinä ja paljon palkkailtuna. Nyt vaan paljon treeniä vielä ennen koetta niin eiköhän siitä hengissä selvitä.

Kehäkäytöstä kertailemassa

2011-05-15T16:14:00.011+03:00

Päätin jo aiemmin että tänä viikonloppuna mennään terästämään koirulaisten kehäkäytöstä. Koska en osannut päättää kummalle päivälle mennään ja kumman kanssa, niin menin molempiin ja molempien piskien kanssa :D

Leevin kanssa siis oltiin piitkästä aikaa mätsärissä, ja veteraanikehissä ihan ekoja kertoja. No ei ehkä esiintyminen mennyt ihan nappiin lauantaina. Itse en ensin muistanut että pikkukoiran kanssa tosiaan siellä kehässä _kävellään_ ja koira yritti rikkoa välillä laukalle. Tänään se esiintyi vähän ryhdikkäämmin (oli niin äijää, kun oli ihan rakastunut kehän laidalla olevaan Nastaan..), ja otti vaan pari laukkaaskelta. Pöydällä se oli ihan ok molempina päivinä. Koska veteraaneja oli niin vähän niin herra sijoittui molempina päivinä (Leevi on monen vuoden mätsäreissä juoksemisen aikana sijoittunut vain kerran aikaisemmin ;)). Lauantaina se oli neljäs ja tänään punaisten neljäs. Ei hassumpaa olla veteraanikoira :D

Leia esiintyi molempina päivinä kehässä hienosti, ja olin tosi tyytyväinen. Sen kanssa ei koskaan tarvitse miettiä mitenköhän se esiintyy tälläkertaa, koska se tietää miten kehässä käyttäydytään. Ja se on niin helppo esittää, sen kun juokset sen vieressä ja vähän hännästä pidät seisottaessa. Itse se itsensä esittää ja seisoo kivasti ilman kummempia asetteluja, ja pysyy siinä niin kauan kun tarvitsee. Ja mikä kivointa, sen häntä heiluu aina kehässä ja sillä on kivaa :) Lauantaina tuomari sanoikin että siitä näkee että se on ennenkin kiertänyt näyttelyitä. Lauantailta tuli sininen nauha ja tänään punainen, muttei sijoitusta kumpanakaan päivänä. Ensi viikolla sitten suunnataan neidin kanssa aptukseen :)

Ainiin ja saihan koirat kirjalliset arvostelutkin tänään. Leevistä sanottiin näin: "Hyvässä kunnossa, Hyvä karva ja hampaat. Esiintyy hienosti." ja Leiasta näin: "Hyvä etupää, hienosti kulmautunut takapää. Kaunis etu- ja takaliike." Seurana meillä oli eilen Kanerva (Papu veti koko potin kotiin ollen PUN1, BIS1!) ja tänään Kanervan lisäksi Piatta Nastan kanssa. Tässä vielä muutamia kuvia! Ja kiitos mätsäreistä eilen kääpiöpinseriharrastajille, ja tästä päivästä eläinlääkisopiskelijoille! Mätsärit oli oikein onnistuneet molempina päivinä :)

Koiramaisia touhuiluja

2011-05-11T22:30:00.000+03:00

MIKÄ tämä on? Ei koira ainakaan. Nauratti yhtenä päivänä bussissa kun lapsi totesi ettei tuosta koirasta tiedä kumpi on sen etupää ja kumpi takapää, mutta kuvan perusteella en ole itsekkään ihan varma asiasta.. :D

Tälläviikolla ajattelin etten edes mieti mitään tokoon liittyvää, vaan taukoillaan vaan. Ja seuraava koehan meillä piti olla vasta syyskuussa.. No ihan vahingossa ilmoitin sen toukokuun lopulle kokeeseen, eli 2 viikon päähän. 2 viikkoa aikaa keksiä miten tuo koira toimisi kuumuudesta huolimatta osaamisensa mukaisesti, opettaa sille kuppipalkkaus varmemmaksi ja kertailla paikallamakuuta ja jääviä. Niin ja toivoa ettei tuo tyttönen kehitä juoksuja sitä ennen.. Tajusin juuri että sillähän oli juoksu viimeksi toukokuun loppupuolella, mutta talvenkin juoksut oli niin myöhään että voi olla että niitä vielä odotellaan heinäkuulle. Tokoilut siis jatkuu heti ensiviikolla.

Tänään Leia oli esillä Helsingin koiranpäivässä, lähinnä kaverikoiria edustamassa :) Ehdittiin me käydä agilityäkin vähän tekemässä, tai no muutamia hyppyjä eri suunnista, takaakiertäen jne. ja putkea. Leia haahuili ensimmäisen kerran siinä nurmikkokentällä, lähti ainakin metrin päähän maata haistelemaan. No juu olihan siinä koiria illan mittaan käynyt ihan pirusti, ja varmasti myös nameja oli tippunut joltakin ja koiria pissinyt siihen jne. Ihan hyvin se kuitenkin teki, ei siinä mitään. Huomenna onkin sitten Leian ihan ekat agitreenit koskaan, ohjatut siis :D
Tokonäytöksen vieressä Leia kävi vähän kuumana, se oikeen heräsi ohjaajien ruutu-käskyistä :D Niin, ja mehän ei sitä vielä koskaan olla edes treenattu ;) Kiva ilta meillä oli koiramaisessa seurassa, ja nähtiin paljon tuttujakin samalla :)

Viimeviikolla jäi ihan Leevin treenit vähemmälle, tai en ainakaan niistä blogin puolella pulissut. Mä olen aina manannut niitä juoksuisten narttujen omistajia, jotka tietyntahtoen kuskaavat narttujaan niin koirapuistoissa, treenikentillä kun näyttelykehissäkin juoksuaikoina. Leevihän on aina ollut kova naisten perään, mätsäreissä se on monesti pilannut suorituksensa yrittämällä hirttäytyä hihnaansa kehässä kun juoksunarttuja on istuskellut kehänlaidalla. Juoksutytöt tuo on aina haistanut pitkälle ja silloin mikään muu ei ole sitä kiinnostanut, ja siitä onkin seurannut vaan hermojen menettämistä..

No mitä vielä, viimeviikolla oltiin Piattan kanssa molemmat unohdettu että Norilla on juoksu ja mulla urokoira. Treenaamaan oltiin lähdössä ja totuus muistui vasta kun oltiin jo lähdetty. Ajattelinpa sitten että kokeilenpa huvikseni miten Leevi toimisi juoksunartun lähellä ja miten lenkkeily sujuu, tai laitan sen sujumaan ;) Leevi itki kaihoisasti kun se katseli tolpassa Norin treenailuja. Mutta kun otin sen tokoilemaan, niin ei kiinnostanut juoksutyttö tipan tippaa! Leevi teki hommia sata lasissa, ja riehui lelun kanssa, sai jopa kuuluisan piisonihepulin :) Vitsit, että olin siitä ylpeä. Joko se alkaa pikkuhiljaa osata keskittyä juoksuisten narttujen läsnäollessa tai sitten sille on jotain jäänyt päähän treeneistä. Motivaatio sillä ainakin on kohdillaan, kun treenaaminen menee kaiken edelle! Huippupiski. Alla jokunen kuva tuolta pellolta, kesäfiiliksissä ollaan jo :D

Ensimmäinen tokokoe!

2011-05-07T15:04:00.007+03:00

Terveisiä tokokokeesta :D Täytyy sanoa ettei ollut odotukset kovin korkealla, koska viimepäivien treenit on menneet aikalailla alamäkeä. En muista koska olisin jännittänyt niin paljon kun tänään, huhhuh! Yritin kyllä kovasti ottaa kokeen rennosti, mutta ei se niin helppoa ollut :D Aamu ei alkanut mitenkään lupaavasti, ja ehtiminen makuuseen oli minuuteista kiinni! Kolmella bussilla siis tultiin ja matkalla vähän onnistuttiin häsläilemään yhtä sun toista. Päästiin kuitenkin perille, ja siellä joustivat sen verran että saatiin vaihtaa itsemme 2. paikallamakuuryhmästä kolmanteen eli viimeiseen. Saatiin siis hurjat 2 minuuttia aikaa kirjoittaa kilpailukirjaan koiruuden tiedot ja valmistella se makuuta varten mahdollisimman rauhalliseksi.

Tuomarina toimi Timo Pussinen. Tässä meidän lottorivi, koottujen selitysten kera tietenkin:

Luoksepäästäävyys: 10, hieno oli, istui paikallaan kun tuomari tuli taputtelemaan.

Paikallamakuu: 10, Oli ihan mieletön yllätys ja olen vieläkin ihan ihmeissäni! Pelotti niin saakelisti että se nousee, mutta siellä se pysyi ja oli niin rauhallisesti koko ajan. Huippupiski! Rivistä lähti yksi koira pinkomaan omistajan lua, mutta Leia ei reagoinut mitenkään. Tässä vaiheessa saavutettiin se työvoitto, ja kaikki tavotteet! Koira saikin aikamoisen kehupläjäyksen makuun jälkeen, hih :)

Seuraaminen kytkettynä: 6, Käytiin vähän sunnuntaikävelyllä kehässä :D Ihan järkyttävää suoraan sanottuna, ei näin. Kehä oli pistetty pystyyn hiekkakentälle, johon paistoi suoraan aurinko, ja Leialla oli tosi kuuma turkkinsa kanssa. Olisi pitänyt kastella se ensin ;)

Seuraaminen taluttimetta: 8, Vähän innokkaampi oli jo tässä vaiheessa kun se typerä hihna saatiin vihdoin ottaa pois. Jätti kuitenkin perusasennon tekemättä ja käännökset tosi fleguja.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 6, Ei ole koskaan tehnyt noin huonosti! Kaksoiskäskyllä maahan, sellaista.

Luoksetulo: 8,5, Mun mielestä aika kiva luoksari, tuli nopealla laukalla ja tiiviisti eteen. Tuomarin mukaan vähän liiankin tiiviisti, kuulemma törmäsi muhun ;)

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9, Pistevähennys siitä että koira otti 1-2 askelta käskyn jälkeen ennen kun pysähtyi.

Estehyppy: 9, Olin ihan yllättynyt että meni niin hyvin! Hyppy oli 50 cm, ja yritin kysellä saako sitä matalammaksi yhtään kun näytti niin isolta. Eivät suostuneet madaltamaan :D Mutta hyvin irtosi hypylle, jäi seisomaan, eikä liikuskellut yhtään esteen takana. Pistevähennys siitä että olin kuulemma antanut polvella "avun" koiralle, hieno minä :D Ihan vahingossa siis.

Kokonaisvaikutus: 8,5, Tuomarin mukaan siitä tulee vielä tosi hieno koira, kunhan se saa hieman malttia lisää :D Hih, no se on Leia. Viittasi lähinnä Leian vauhdikkaaseen kehujen vastaanottamiseen ja siihen että se pomppi siinä mun ympärillä aina kun tuomari puhui liikkeiden välissä. Niin ja mun täytyisi kuulemma opetella liikkuria kuuntelemaan paremmin. Meinasin vapauttaa koiran aina vähän liian aikaisin..hups.

Pisteitä kertyi siis yhteensä 166, 1-tulos ja 3. sija (/16)!

Tosi hyvä fiilis jäi ekoista kisoista! Eikä se niin kamalaa ollut, vaikka jännittikin ihan pirusti. Pisteitä ei nyt mitenkään häikäisevästi tullut, mutta ykköstulos kuitenkin ja toi paikallamakuu oli ihan huippujuttu :) Mulla on maailman paras koiruus! Nyt vähän hengähdetään pariksi viikoksi tokosta ja keskitytään vähän muuhun. Mutta voisi vaikka loppukesälle katsella uutta koetta ja treenata noita pikkujuttuja liikkeistä kuntoon. Tuo kuumuus ikävä kyllä verottaa Leiaa aika paljon, sellaseen Leian perus innokkuuteen ei nyt päästy, mutta niin kävi aika monella muullekkin koiralle. Se pitäisi kastella kokonaan, niin kuumuus ei haittaisi ;) Kotiin päästyä lähdettiin sitten lenkille, ja leia pääsi palkinnoksi sukeltamaan jokeen ja vetämään melkoisen vauhdikasta märkä-koirahepulia pitkin peltoa :D

Leevi-herra 8-vuotta!

2011-05-05T19:43:00.003+03:00

Onnea rakas Levanderi! Tänään on kulunut 8 vuotta siitä kun tuo piisoni syntyi tähän maailmaan :) Ja on siitä vaan tullut ihan mielettömän rakas tässä vuosien aikana. Tästä lähtien herra kai pitäisi luokitella jo veteraaniksi, kun se jo veteraanikehiinkin pääsee.. Käytös ei kuitenkaan ole ihan samaa luokkaa, vaan mitä enemmän vuosia tulee sitä nuoremmalta se vaikuttaa :D Leevi on nyt ihan parhaassa iässään! Ei nuoruusiän kotkotuksia, eikä vanhuuden vaivoja. Aikuinen siitä tuskin tulee koskaan, mieleltään ainakaan :-D

Tokopainotteisia treenailuja jälleen

2011-05-04T23:50:00.004+03:00

Treeneistä jälleen.. Maanantain agit Leevanderin kanssa meni tosi kivasti :) Eikä tuo räksyttänyt taaskaan radalla! Vauhtia ja intoa kyllä oli, ja koiruus irtosikin kivasti. Ihan helppoa rataa tehtiin ja niistotreenejä jatkettiin. Ens viikolla alkaakin sitten jo Leiankin treenit!

Leian kanssa on tällä(kin) viikolla oltu tylsiä ja hinkattu vaan tokoa. Edes jälkikautta ei olla ehditty avaamaan vielä! Maanantaina käytiin treenailemassa paikallamakuuta, tiistaina paikallamakuita ja seuruuta sekä tänään paikallamakuuta, seuruita ja luoksetuloja.

Paikallamakuu onkin sitten se tämän blogin suosikkiaihe, ja pakko sanoa etten vieläkään luota Leiaan tarpeeksi. Tänään toinen koira riekkui ja tokoili vieressä ja Leian kaula oli pitkä kun kirahvilla kun se yritti kyyläillä sinnepäin. Makasi kyllä ihan hyvin, eikä se nousta meinannut, mutta.. Toiset kaksi makuuta (ja alkuviikon treenit) meni paremmin.
Tuo koira on treenikentälle saavuttaessa kun räjähdysvaarassa oleva, sille ei tarvitse kun hihkasta vähän niin kierrokset nousee jo.. Se teki taas ihan tosi hienolla innolla hommia, mutta hitsi se on nopea.. Tarkoitus oli alunperin tehdä vaan hyppyä eräällä pk-kentällä, mutta eikös ne olleet sen nyt naulanneet siihen metrin korkeuteen eli lautoja ei saanut itse laskettua.. Jäi hyppy tekemättä ja toivon vaan parasta että se osaisi sen myös lauantaina. Ei yhtään innosta se koe, eikä meillä taida kovin kummoisia odotuksia olla. Kunhan nyt koira toimis osaamisensa mukaan, ainakin paikallamakuussa ja malttaisi myös vähän keskittyä ;)

Vappuhulinoissa & tokoiluita

2011-05-01T20:47:00.007+03:00

Leian kanssa vietettiin tänään aamupäivä keskustassa. Oltiin lupauduttu kaverikoiria edustamaan lasten vapputapahtumaan ja rapsuttajiahan siellä löytyikin kuten arvata saattaa :)
Samalla Leia pääsi tutustumaan lampaaseen ja vuohiin, ja neiti yrittikin niiden aitauksen raosta varastaa heinää itselleen ja kieriskeli heinässä.. :) Keskustassa olikin paljon ihmisiä vapun vietossa ja Leia tietysti hälinässä kuin kotonaan ja hirmu rauhallisesti käyttäytyi muutenkin.
Koiruus oli ihan väsynyt (!) koko loppupäivän...

Eilen käytiin aamulla tokoilemassa Virvan ja Tara-koiruuden kanssa. Päästiin treenaamaan hyppyä, jota ollaan tehty viimeksi viime mölleissä eli aika kauan sitten. Ajattelin että kyllä se varmaan sen kokeessakin tekee, kun sitä ei ole ennenkään tarvinnut treenata. Mutta taidetaan käydä kertailemassa sitä vielä ennen koetta kerran tai kaksi.. Ei siinä muuten mitään, mutta kun tuo muistaisi katsoa eteenpäin juostessaan ja sen ettei esteen takana kuulu mitään sivuaskelia tehdä samalla kun palaan sen luokse..! Muutenhan tuo irtoaa hypylle ihan kivasti ja jää sinne taakse, mutta ihme steppailua sen esteen takana kun palaan sen luokse. Tokoko pilkun viilausta, ei kai?

No tehtiin me pari paikkistakin. Vähän levottomia, vilkuili toista koiraa vaikka makasikin ihan paikallaan ja muuten hyvin. Tehtiin myös pientä seuraamista ja yksi luoksari. Luoksarissa ei mitään erityistä treenattavaa, mutta seuraaminen oli vähän kankeaa.. Leialla oli kuuma, ja se vaikutti sen motivaatioon.

Leevin kanssa tehtiin hyppyä myös ja pikkupätkiä seuraamisia. Seuruissa ei ollut kehumista lainkaan, ihme poukkoilua vain.. Hyppyä namialustalla. Leevi lähti käskystä heti täysiä hypylle, mutta vaikka alusta oli kohtuu iso ja sen nenän edessä suoraan niin se ei löytänyt sitä heti! Piti ihan näyttää sille mistä sen palkan saa..huoh. Kivasti alkoi sataa kun oltiin lenkillä, heti treenien jälkeen. Leevi oli pesty perjantai-iltana, mutta lenkin jälkeen oli pakko pestä ja föönata molemmat kokonaan. Leevi oli aivan musta ja Leia muistutti jotain viemärieläintä..

Muutenkin ihan kamalaan kuntoon menee noiden turkit tuosta pölyn määrästä. Leevin pesusta oli jotain 5 päivää aikaa, ja se oli perjantaina ihan kamalan näköinen jo. Se haisi, oli kauttaaltaan tumman harmaa ja turkki hapsotti joka suuntaan.. Täytyisi varmaan pestä tuo kahteen kertaan viikossa, mutta ei jostain syystä oikein innosta.. :)

Treenattu on

2011-04-28T20:53:00.008+03:00

Me ollaan ehditty tällä viikolla ottamaan oikein kivoja treenejä ja melkein päästiin sunnuntaina mätsäriinkin ja eilen melkein mölliagilitykisoihin.. :D

Sunnuntaina oli tarkoitus lähteä mätsäriin eikä sitten millään päästykkään lähtemään malminkartanoon saakka. Ne klassiset, rokotustodistus hukassa ja sen sellaista sählinkiä.. No sitten Mia oli kuullut että viikissä on mätsäri ja niinpä oltaisiin Leian kanssa käyty häiriötreenaamassa, mutta päivä olikin väärä.. :D Käytiin kuitenkin ihanassa ilmassa ja kivalla porukalla kunnon aamupäivälenkki, kun kerran lähdettiin ja menossa mukana siis 7 portugeesia :)

Eilisistä mölliageista sitten.. Pääsin kerrankin sellaiseen aikaan töistä, että suunnittelin ehtiväni ojankoon mölleihin kuudeksi. Niinpä otin molemmat piskit mukaan ja suunnattiin vantaalle, tarkoituksena ilmoittaa leevi mölleihin ja leialle saada hyvää treeniä odottamisesta. Lähdettiin kotoolta kuitenkin vähän viimetipassa, 1,5 tuntia ennen kisojen alkua. Kolmas bussi meni nenän edestä, ja jouduttiin kävelemään n. 4 km ojankoon. Koirat olikin hauskan näköisiä kun motarin vartta käveltiin, Leevin pääväri harmaa/ruskea.. :D No kun vihdoin päästiin portista sisään niin möllien rataantutustuminen kuulutettiin alkavaksi ja ilmoittautuminen loppuneeksi!
No me jäätiin katselemaan kisoja joksikin aikaa ja sitten lähdettiin seikkailemaan kotiinpäin. Koirat sai kuitenkin hyvän iltalenkin kun kävelyä tuli varsin paljon :)

Maanantaina käytiin myös Leevin kanssa taas ageilemassa ja herra oli oikein taitava pieni eläin. Se on viimeiset 2 kertaa ollut jopa hiljaa radalla! Jes :) Edellisellä kerralla taidettiin erityiseen syyniin ottaa pakkovalssin, viimekerralla niistot, ja niissä vielä riittääkin treeniä :)

Ja sitten Leian tokoiluihin: Paikallamakuuta, paikallamakuuta ja vähän lisää paikallamakuuta. Olen aika ovelasti hyödyntänyt iltaisin koulun pihalla viihtyvän parikymmenpäisen lokkilauman, joka pitää varsin kovaa meteliä.. Leialle ne on loistavaa häiriötä, ja olenkin sen laittanut makuuseen ihan lähelle riehakasta lintuparvea. Se ei ole ottanut niistä häiriötä ollenkaan, vaikka olen pyrkinyt nyt koepituisiin ja -aikaisiin makuihin. Ollaan tehty makuuta joka päivä erilaisissa paikoissa.. Leia näyttää sietävän hyvin myös lähelle pyrkiviä koiria, pyöräilijöitä, mopoilijoita, lapsia, aikuisia, rähiseviä koiria, muita ääniä ja rusakoita. Silti en vieläkään osaa luottaa siihen, pelkään kokoajan että se saa jonkun kimmokkeen nousta ja kaikki menee uusiksi..

Maanantaina treenittiin Piattan ja porvesien kanssa myös muutakin kun paikallamakuuta. Leialla käskytettynä luoksetulo ja Piatta teki sillä luoksepäästävyyden. Niin ja seuruita tehtiiin pari pidempää pätkää. Leia oli ihan huippuvireessä, ja se teki hyvin :) Aika jännä että sillä oli ennen ihan mahdottomuus treenata Nastan ja Norin kanssa, se ei tehnyt sitten yhtään mitään. Nykyään se ei edes huomaa niitä kunnes lähdetään kentältä :) Treenit menee muiden koirien edelle!

Tokokokeeseen viikko ja 1 päivä, eli aivan liian vähän. Mitään tavotteita en sille uskalla asettaa, kunhan nyt tuo olisi rento paikallamakuussa..! Muuten kaikki liikkeet näyttäisi sujuvan hyvin, joten en ala niitä enempää viilailemaan, tällä osaamisella (tai osaamattomuudella) mennään :)
Ensi viikolla pitäisi vielä muistuttaa tuolle mieleen tokohyppyä, hinkata paikallamakuuta ja tehdä jotain pieniä motivoivia treenejä.. Liikaa ei uskalla treenata, etten kyllästytä tuota just ennen koetta.

Portugeesit vauhdissa

2011-04-24T13:20:00.026+03:00

Tänään käytiin aamulenkillä Annen ja Jemman kanssa. Jemma oli taas päässyt kasvamaan hurjasti viimenäkemältä ja pysyi pidemmillä koivillaan jo vähän paremmin Leian vauhdissa mukana :) Leia näytti natiaiselle mitä kunnon portugeesin kevätlenkkiin kuuluu. Ensin piehtaroitiin siis heinässä, sitten sukellettiin uiskentelemaan puroon ja viimeisenä vedettiin portugeesihepulit pellolla. Mitä isot edellä-sitä pienet perässä.. Leia näytti mallia ja Jemma teki perässä. Vesiäistytöillä oli ainakin kivaa :) Olin vissiin juuri maininnut että Leia on niin ihana kun se aina pyytää luvan singota uimaan vaikka vesi sen intohimo onkin.. Niinpä niin, ei se tänään mitään lupia kysellyt kun käveltiin puron viertä vaan se sinne ihan omaaloitteisesti sukelsi.. Hups.

Eilen sitten suunnattiin portugeesien puistotreffeille siltamäkeen. Tässä kuvia vauhdikkaista portugeesiriennoista. :D Leiaa vähän väsytti kun päästiin kotiin..

Leian tyylinäyte puron ylityksestä

Jemman sisko Madde oli joukon nuorinpana mukana menossa

Ukko oli lauman ainoa aikuinen portugeesiherra ja pysytteli hyvin tyttölauman mukana.

Tytti

Leia

Leian & Hottiksen juoksurallit

Leia & Hottis löysi jotain mielenkiintoista?

Tyttökolmikko vauhdissa

Leia & Hottis

Tytti ja Hemmo (?)

Tytti & Hottis

Leia kahlailemassa :-)

Me käytiin Lahdessa

2011-04-22T20:33:00.016+03:00

Matkailu avartaa. Tälläkertaa suuntana oli Lahti :) Lahden Kv'ssä siis käytiin pyörähtämässä kehässä ja melkein koko päivä Lahdessa menikin. Aamulla startattiin seitsemältä, ensin bussilla, sitten metrolla, jatkettiin junalla ja vielä näyttelypaikalle Annen kyydissä autolla Lahden juna-asemalta :)

Tuomarina tänään toimi Raija Tammelin ja toista kertaa siis pyörähdettiin avoimessa luokassa.
Tälläisen arvostelun Leia sai tänään:

" Feminiininen, aavistuksen kevyt kokonaisuus. Hyvät mittasuhteet rungossa ja päässä. Lempeä ilme. Pää voisi olla hieman täyteläisempi, varsinkin kuono. Oikein hyvä ylälinja. Rintakehä saisi olla kaarevampi. Hyvät pakarat. Kevyt raajaluusto. Kulmauksia saisi olla hieman enemmän. Liikkuu hyvällä askeleella, kinnerahdas takaa. Hyvä karva, kaunis käytös."

Tuloksena siis sininen nauha eli EH. Mukavan pitkä arvostelu saatiin ja siinä on myös paljon positiivista :) Leia oli taas liian kevyt tuomarin makuun, ja saa ollakkin. Sillä myös liidellään kevyesti isojenkin esteide ylitse ja mennään lujaa ;) Seuraava koitos onkin sitten kuukauden päästä Aptuksessa ja sen jälkeiset näyttelysuunnitelmat onkin ihan auki vielä.

Nämä näyttelykuvat on Annen ottamia, kiitos! :)

Meillä oli kiva näyttelypäivä, kiitos siitä kaikille ihanille koiraihmisille :) Ja Annelle iso kiitos kyydistä! Näyttelyn jälkeen tsekkailtiin vielä myyntikojut ja mukaan tarttui Leeville uusi näyttelyremmi, sekä Leialle iso possunkorva ja kilo jälkinameja. Messuhallin hälinästä ja tungoksesta me suunnattiin vielä hakemaan Sera ja lähdettiin riehuttamaan koiria. Tytöt juoksivat ja riekkuivatkin itsensä ihan väsyksiin :) Leia nukahtikin samantien junassa, vaikkakin kotona taas jaksoikin taas touhuta aika kauan ennen kun simahti ihan totaalisesti :D

Tässä muutamia erittäin huonolaatuisia kuvia koirapuistosta..

Ja vielä lopuksi: Oikein hyvää pääsiäisenaikaa kaikille blogimme lukijoille :)!

Ei hassumpi viikko

2011-04-17T15:58:00.013+03:00

Alkuviikosta herra Leevi vielä pääsi harrastamaan yhtä suosikkilajiaan, lumisukellusta. Nyt alkaa kunnon hanget olla harvassa.. Onneksi! :) Meillä on ollut vauhdikas viikko ja ollaan koirien kanssa ehditty vaikka mitä. Leevin kanssa ageiltiin maanantaina, mutten enää muista niistä treeneistä juuri mitään. Samanlaista menoa vissiin kun yleensäkkin :D Muuten Leevin kanssa ei ole ihmeempiä tehty, muuta kun lenkkeilty kunnolla. Tuo valo ja lämpö suorastaan kutsuu lenkille, ja voisin olla ulkona kaiken aikaa... Leevi on aika rähjäisen näköinen näissä alemmissa (tänään otetuissa) kuvissa, mutta sillä onkin tänään pesupäivä :--D

Leian kanssa tokoiltiin maanantaina, ja se oli ihan loistava eläin :)! Tehtiin taas paikallamakuita, ja vierestä käveli äänekkäästikkin lenkkeileviä koiria häiriönä ja ihmisiä. Se oli niin rennon oloinen, etten voinut olla kuin tyytyväinen. Muutenkin se toimi upeasti, tuon innon kun saisi sinne kokeeseenkin :) Ihan hyvillä mielin odotellaan toukokuun tokokoitosta, vaikkakin takapakkeja ehtii tässä parin viikon aikana vielä tulla..

Torstaina oli HSKH'n agilityn testitilaisuus Ojangossa ja mikä parasta me saatiin ryhmäpaikka :) 3 viikkoa tosin vielä niin alkaa treenit, tuskin maltetaan odottaa! Alkeiskurssille nyt ollaan menossa, vaikkakin esteet nyt kutakuinkin onkin tuolla hallinnassa. Meillä on kuitenkin ollut niin pitkä talvitauko että tekee varmasti ihan hyvää kerrata kaikki perusteellisesti.

Testitilaisuudessa tehtiin vähän paikallaoloa, mukana kulkemista hihnan kanssa ja ilman, leikkimistä ja luoksetuloja. Leia oli aivan hyperaktiivinen nähdessään ojangon pitkästä aikaa ja häntä vispasi kyllä koko testin ajan. Se oli kokoajan tosi innokas tekemään ja yhtä vallaton ja iloinen kun aina :) Testin loputtua Leia saikin sitten ihan valtavan ilohepulin kotimatkalla ;)

Lauantaina Leia oli edustamassa Norin kanssa portugeesejä Pet-expossa. Neiti oli ihan onnessaan kun niin paljon kävi ihmisiä rapsuttamassa, erityisesti pienet lapset olivat siitä tosi innoissaan :D Ja sehän ei Leiaa haitannut. Leialla oli tosi pitkä päivä ja se olikin ihan puhki kun kotiin päästiin. Aamulla kahdeksalta lähdettiin ja kuuden jälkeen illalla tultiin kotiin. Leian turkki piti puunata kuntoon vielä illalla uudestaan näyttelykuntoon ja neiti tyytyi nukkumaan kylppärin lattialla pesun ajan ja trimmipöydällä sen jälkeen.. Täytyy sanoa etten ole montaa kertaa Leiaa ole nähnyt noin väsyneenä kun eilen :D

Ja tänään sitten herättiin taas aikaisin ja suunnattiin Leian kanssa sipooseen näyttelyyn. Keravan asemalla matkustettiin bussilla ja junalla, josta Minna sitten haki meidät autolla ja suunnattiin kohti näyttelypaikkaa.

Leia siis esiintyi ensimmäistä kertaa kehässä puolen vuoden tauon jälkeen, ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa ja ensimmäistä kertaa siis uusilla näyttelysäännöillä :) Tuomarina toimi Rainer Vuorinen, ja koiria oli paikalla 7, joista 5 oli avoimen luokan narttuja.

Leia esiintyi oikein kivasti ja tälläisen arvostelun sai matkaansa:

" Erinomaiset mittasuhteet. Luusto saisi olla hieman vankempi. Erinomainen ylälinja ja kulmaukset. Nuori ja kallo saa vielä levitä. Kuono-osa saa vielä levitä. Vapaat liikkeet ja hyvä karva." Tuloksena siis ERI ja AVOK-3.

Tuomari siis tykkäsi kovasti Leian mittasuhteista, ja uskoi että neiti saa vielä vankkuutta kuonoon ja kalloon. Keythän Leia on rakenteeltaan :) Lopulta siis sijoitti tämän "neliön mallisen" koiran kolmanneksi luokassa, ja oikein tyytyväisiä ollaan tuohon arvosteluun :)!

Oikein kiva näyttelypäivä meillä takana, tuo sipoon näyttely oli jotenkin kivan kotoisa ja pieni. Ensi viikolla sitten suuntana onkin Lahden Kv ja sinne onkin ilmoitettu porveseja 23 kpl.. Saa nähdä miten sitten käy ;)

Kotiin päästyä lähdetiin keväiselle lenkille ja otin kamerankin mukaan. Leia näyttää aika puuhkealta, kun tuolla tuuli aika kivasti pellolla :D Leia oli niin onnellinen kun se pääsi näyttelypäivän jälkeen vähän syömään multaa ja läiskyttelemään tassulla vettä purosta. Koiraelämää parhaimmillaan, vielä kun nuo vedet lämpenisi..!

Aurinko tekee pienen koiran onnelliseksi

2011-04-09T17:57:00.019+03:00

Ja ihmisen.. :) Koko viikkoon ei olla treenailtu juuri mitään järkevää, ei edes lenkkeilty kunnolla.. Korttelinympäryslenkkejä (alle 2 tunnin lenkkejä hihnassa..) vaan sateessa, eikä vaan ole ollut mitään motivaatiota koirasteluun. Viikko sitten tokoilltiin Piattan ja porvesien kanssa ja Leia oli ihan possu. Hermostuin siihen ja se paineistui siitä, vaikka yritin olla näyttämättä sitä. Joo, ei pitäisi treenata silloin kun ei näytä sujuvan. Söi vähän motiivaatiota koko lajiin. Mietin että voiskin tossa kesällä pitää jonkun ihan reilun mittaisen tauon tokosta, ja keskittyä vaikka enemmän jälkeen, mejään ja agiin. Mutta tänään oli ihan mielettömän ihana auringon paiste ja se pisti ihan väkisinkin tosi hyvälle mielelle koko päiväksi :) Töiden jälkeen lähdettiinkin reippaalle lenkille ja tokoiltiinkin vähän, ja otin muutamia kuvia. Leia tykkää kyttäillä meidän rapun "sillalta" alas. Sillä tosiaankin on ihan järkyttävässä kunnossa tuo kuono, joulukuussa kai trimmattu ja muistuttaa enemmän snautseria kun vesiäistä. Onneksi uudet ohennussakset saapuu alkuviikosta, niin ei tarvitse tämän näköisenä lähteä Leiaa esittelemään Sipoon näyttelyyn, joka muuten on viikon päästä :D Kiva päästä näyttelyyn muutenkin pitkästä aikaa, ollaan viimeksi pyörähdetty kehässä yli puoli vuotta sitten.

Leevin kanssa jouduttiin maanantain ageilut jättämään väliin. Mulla oli tiukka aikataulu ehtiä treeneihin ja eikö akvaarion lampun pitänyt pimahtaa juuri silloin. Ei voinut muuta kun suunnata eläinkauppaan visiitille ja pitää koiralla vapaapäivä. ja toinen..

Mutta koko viikko ollaan naksuteltu erilaisia juttuja, erityisesti nyt takaosan käyttöä. Leevi nostaa nyt takaosansa n.30 cm paksun kirjapinon päälle ja tarkotus olisi että se oppisi ehkä jonain päivänä seisomaan etutassujen varassa tukea vasten.. Se on pätevä!

Ja niin mainio koira muutenkin.. Oikeestaan sen kanssa on tosi kiva treenata! Leevi on vähän yksinkertainen, ihanan yksinkertainen, ja se todellakin tokossa keskittyy nykyään juuri siihen mitä ollaan tekemässä. Leia välillä tuppaa ajattelemaan liian monimutkaisesti... Leevi teki tänään ihan tosi hienoa seuraamista :-) Ja maahanmenoja. Naksuttamalla ollaan uusi maahanmentyyli treenattu kuntoon, mutta vahingossa oon opettanut sille että maahan on sama kun "laske mahasi etutassut edellä maahan ja taputa maata muutaman kerran tassullasi". Ei nän. Mutta se on niin hemmetin söpö kun se tokoilee ja juoksee kovaa korvat pystyssä ja häntä suorana taaksepäin luokse ja saa aina treenien jälkeen hillittömän hepulin 8D

Leian paikallamakuita ollaan treenitty, vaikkei muuta pienten naksutintemppujen ja kaverikoirailun lisäksi ollakkaan tällä viikolla tehty. Tänään oli kenttä ihan sula ja huomasi heti että koira oli paljon varmemman näköinen paikallamakuussa, kaipa tuo lämmin maa on hitusen kivempi kun loska, vaikkei se sitä mitenkään kammoksu myöskään. Tehtiin pari n. 2 min. makuita, molemmat hienoja.

Mutta tälle keväälle on toinenkin isompi projekti. Miten tuon saisi odottamaan _hiljaa_ kun Leevin kanssa tehdään jotakin. Se kiljuu ja huutaa ihanalla kimeällä äänellään, eikä mitenkään hiljaa. "Minäminäminä"-meinkinkiä. Nyt aloitan oikeasti treenaamaan tuota sen kanssa enemmän, ja paljon, ettei siitä tule agikentillä ongelmaa.

Leevi taas odotti tämän näköisenä vuoroaan. Oli pakko ottaa siitä kuva, tyyppi on niin hauskannäköinen kun se mököttää nenä pystyssä ja seisoo hievahtamatta sen ajan kun Leian kanssa treenataan. Eikä se sano mitään, tai edes katso sinnepäin :--)

Syömällä voittoon

2011-04-01T22:28:00.020+03:00

Lueskelin eilen vanhoja blogimerkintöjä. Itseäni rupesi häiritsemään, että Leevin ruokaremontista oli mainittu vaan vähän sivulauseena, enkä koskaan kertonut sen enempää motiiveja siihen tai miten se jatkui. Korvatkoon tämä postaus nyt tuon tyhjän aukon. Maaliskuun ensimmäisinä päivinä 2009, me siis heitettiin lopullisesti nappulat menneeseen aikaan ja aloitettiin eliminaatiodieetti pitkän harkinnan seurauksena.

Leevin ollessa nuorempi (ja itseni!) en ollut kovin kiinnostunut koirien ravitsemuksesta, tai pikemminkin olin tietämätön. Täytyy myöntää etten edes ajatellut muita vaihtoehtoja kun eläinkauppojen kuivamuonatarjonnan. Toki myös lihaa tuli laitettua kippoon ainakin viikoittain, mutta useimmiten kypsytettynä. Leevin ollessa alle pari vuotias, se alkoi rapsuttelemaan itseään toistuvasti (ei mitenkään akuutisti, oltiin jo vähän havaittu sitä ennen että yhdessä tassuista alkoi turkkia olla hitusen vähemmän, ja pää-niska alueella myös). Vaihdettiin aina ruokamerkkiä toiseen ja oireet lähes poikkeuksetta aina hävisivätkin joksikin aikaa, mutta tulivat aina takaisin jonkin ajan kuluttua.

Suurin erehdys ruokakokeilujen saralla oli ehdottomasti yhden viikonlopun ruokinta marketista ostetulla nappulalla, ruoka kun oli äkillisesti loppunut eikä eläinkauppaan enää päästy ja Leevin kanssa oltiin lähdössä reissuun. Koira kutisi jo ensimmäisen päivän jälkeen ja seuraavana päivänä silittäessäni sen turkkia, huomasin valtavia mustia rupia sen kaulassa. Ruvet rupesivat märkimään, koko koira haisi kuvottavalle, ja maanantaina se olikin pakko saada eläinlääkärin hoitoon. Se siitä ruokintakokeilusta.

Oli parempia ja huonompia kausia. Mitään rapsuttelua vakavampaa ei ilmennyt, yöllä tosin joutui heräilemään koiran rapsuttaessa itseään ja turkista huomasi että päästä ja osittain tassuistakin harveni turkki pikkuhiljaa. Satunnaisesti jatkuva raapiminen sai aikaan pieniä rupia Leevin kuonoon. Nyt jälkeenpäin mietittynä mahtoi olla koirankin elämä stressaavaa, kun kokoajan kutitti ja oli pakko heräillä kesken unien kirputtamaan itseään.

Jälkeenpäin ihmettelen myös miten jaksoin vuosikausia kuvitella että Leevin rapsuttelut loppuu uudella ruokamerkillä, sillä niitä kokeiltiin liki kymmenkunta erilaista. Yritin vain sulkea pois kaikkea mahdollisia allergian aiheuttajia. Ei auttanut apteekin shampoot, ei madotukset.. Oli kai myönnettävä että kyse voisi oikeasti olla ruokaallergiasta.

Olin jo aiemmin kiinnostunut barf-ruokinnasta, mutta siitä oli tarjolla niin ristiriitaista tietoa etten tiennyt keneen uskoisin ja keneen en. Yritin hakea lisätietoa aihetta käsitteleviltä luennoilta, netistä ja yleisiä kokemuksia muilta harrastajilta. Luennoilta jäi lähinnä sellainen kuva että täytyisi omistaa vähintäänkin kotilaboratorio voidakseen noudattaa tätä ruokintatapaa. Mihin unohtui maalaisjärki? Kun sitten onnistuin lukemaan ihmisten positiivisiakin kokemuksia aiheesta etenkin allergisten koirien kanssa, rupesin ajattelemaan että ehkä mekin päästäisiin allergiakierteestä eroon uudistamalla ruokavalio totaalisesti.

Leevi aloitti siis eliminaatiodieetin maaliskuussa 2009, jolloin sen ruokavalio koostui liki kolme kuukautta pelkästään kananlihasta, -rustoista ja -elimistä sekä vihersalaatista ja kurkusta.

Laajensin pikkuhiljaa sen ruokavaliota, eikä raapimista enää ilmennyt lainkaan, mikä helpotus!

Sen lisäksi että allergiaoireet kaikkosivat, tuli muitakin positiivisia muutoksia mitä en olisi osannut odottaa. Hampaista kaikkosi hammaskivet, ulostemäärä pieneni 2/3, koirasta tuli iloisempi ja sillä ei ollut enää nälkä vuorokauden jokaisena tuntina! Sitä ennen se oli satunnaisesti seikkaillut mm. kirjahyllyssä varastamassa akvaariokalojen hiutaleruokaa, varastanut pussillisen ruisleipää, syönyt keittiön kaapista öljykapseleita 100 kappaletta ja sen sellaista...

Mitä nykyään Leevin ruokavalioon tulee, niin se on kutakuinkin yhtä monipuolinen kun Leiallakin, jonka kippoon voi laittaa ihan mitä tahansa. Ainoa minkä kanssa olen varovaisempi on naudan liha, mutta sekään ei tuota mitään ongelmia kohtuullisina määrinä. Tosin luuvalikoima rajoittuu lähinnä broilerin siipiin ja rustoihin, sekä jauhettuihin luihin/rustoihin, koska herralta puuttuu yksi luiden syönnin kannalta olennainen poskihammas. Se siis jouduttiin vuosi sitten poistamaan tapaturman seurauksena.

Hyvin pienellä vaivalla siis loppuenlopuksi päästiin eroon allergiakierteestä, joka oikeasti alkoi olla hyvinkin puuduttava, koska tunsin olevani niin avuton tekemään asioille mitään. Nyt kahden vuoden jälkeen en voi kun ihmetellä miksen siirtänyt sitä pois teollisesta muonasta jo aikoja sitten? En oikeastaan pidä sitä kovin ihmeellisenä että koira oireilee syödessään sille luonnotonta ruokaa, joka kaikenkukkuraksi vieläpä sisältää säilöntä- ja jopa väriaineita. Kaiken järjen mukaan siis Leevinkin allergiat ovat peräisin joko varastopunkista, viljasta tai näistä säiläntäaineista - tai niistä kaikista, koska se ei oireile kun kuivamuonasta.

Leian barffailusta se verran myös, että neiti söi siis kasvukautensa kuivamuonaa, mutta siirtyi kuitenkin reilusti ennen vuoden ikää raa'alle. Tosin neiti oli jo pikkupennusta asti syönyt nappulan ohella myös raakaa lihaa, elimiä ja rustoja. Alkuun oli Leian kanssa hankaluuksia luiden sulamisen kanssa, ja sen takia meinasin siirtää sen takaisin nappulalle. Onneksi en siirtänyt, vaan rupesin siedättämään sitä rauhallisesti luihin. Nykyään se pystyy syömään jo isompiakin määriä luita kerrallaan, eikä mitään ongelmaa :) Leian suurin ero teollisen ja luonnonmukaisen ruuan välillä on ollut huima ruuan imeytumisen osalta. Nappulalla se sai syödä kun pieni hevonen- ja tuntui kun siihen ei olisi matkan varrella imeytynyt juuri mitään. Ja turkin kunto nyt luonnolliseti muuttui parempaan suuntaan myös.

Syy siihen miksi Leiaa en heti siirtänyt barffille, oli pelko siitä että onnistuisin kokemattomuuttani vaikuttamaan negatiivisesti pennun kasvuun ja kehitykseen. Nykyään olen optimistisempi pentujenkin barf-ruokinnan suhteen :)

Ylläoleva kuva Leevistä on otettu kesällä 2008 ja alempi tämän vuoden helmikuussa. Ylläolevassa huomaa että turkki on kuonosta ja etenkin otsasta ihan kulunut, alemmassa sillä alkaa olemaan jo turkkia naamassakin, vaikkakaan tuskin sille koskaan kovin muhkea turkki tulee päähän enää kasvamaan, mutta se jopa näyttää jo bichonilta.

Itse olen kuluttanut tunteja ja taas tunteja syventymällä tähän ruokintamuotoon, ja täytyy sanoa että koirien ravitsemus (ja miksei ihmistenkin) on ihan uskomattoman mielenkiintoista. Siitä saisikin aikaan vaikka kuinka pitkän postauksen halutessaan. Barffaaminen tukee myös omia arvojani liittyen ympäristöön ja ravintoon. Syyt siihen ovat kutakuinkin samat kun omaan kasvissyöntiinikin :)

Barf-ruokinnan toteuttaminen on oikeastaan varsin yksinkertaista - toisin kun moni luulee. Itse en koiriani enää vaihtaisi syömään teollista ruokaa mistään hinnasta. Näin meillä tullaan syömään tänään, - ja huomenna. Muiden valintoihin en nyt sen enempää ota kantaan, mutta tässä nyt omia kokemuksiani, lähinnä Leevin allergioiden suhteen.

Viikonlopun toilailut

2011-03-27T22:03:00.006+03:00

Kuvaan viitaten, niin meillä taitaa vielä olla kotona vihreämpää kun tuolla ulkona.. Koirilla on ollut varsin paljon toimintaa viikonlopun aikana :) Lauantaina käytiin aamulla oikein isolla koiraporukalla yhteislenkillä täällä viikin pelloilla ja siihen vierähtikin sopivasti pari tuntia. Käväistiin sen jälkeen kotona ja sitten jatkettiin Leian kanssa kohti hyvinkäätä, koirauimalaan siis! Leia ui tosi kivasti, mitä nyt se kuvittelee tuon uimalankin treenitilanteena, eli muita koiria ei haistella ja se paineistuu kun muut koirat ovat liian tunkeilevia. Niinpä se vähän epäili hetken aikaa kun toinen koira sille vähän murisi.. Rämäpää Leiahan ei missään tilanteessa muuten paineistuisi muista koirista, ja heti kun tultiinkin allasalueelta pois niin se on vapaalla taas ;) Mutta siis hyvin meni polskinnat, Leia meni pääasiassa käskystä hyvin altaaseen ja ui lähestulkoon sen koko puoli tuntisen :) Altaasta tulon jälkeen on huippukivaa ravistella vedet turkista omistajan päälle ja tehdä iloisia portugeesiloikkia.. Jostain syystä neiti ei oikein innostu tuomaan niitä uimalan leluja altaasta, vaikka altaan reunalla ne kiinnostikin. Silloin kun ollaan luonnonvesissä, niin neiti uimamaisteri tuo merestä kyllä erilaisia lahjoituksia, kuten keppejä, kaisloja.. Ja noutaa myös mielellään sinne heitettyjä esineitä :) Uinnin jälkeen koittaa aina se tylsin osuus, pesu ja föönaus.. Onnistuin koirauimalan föönillä saamaan tuon eläimen ihan totaaliseen takkuun tunnissa. (Kotona vierähtikin sitten pari tuntia koiran selvittelyyn, huh..) Kotimatkalla Leia rojahti samantien nukkumaan auton jalkatilaan, ja virheellisesti kuvittelin että se olisi väsynyt kimppalenkistä ja uimalakeikasta, noh.. automatkan jälkeen mulla oli taas tekemistä hinkuava, kaikkeen valmis portugalilainen hihnan päässä.. Leian energialle ei ole viimepäivinä tuntunut olevan loppua lainkaan, nytkin se nukkuu ensimmäistä kertaa tänään. Kai se on taas toipunut "valeraskauskaudestaan", se on siis juoksun jälkeen aina normaalia rauhallisempi (lue: normaalia Leiaa rauhallisempi). Nyt on taas virtaa kun pienessä kylässä, eikä siinä mitään - tuleepahan liikuttua itsekkin enemmän ja keksittyä tuolle tekemistä. Tänäänkin neidin päivään on kuulunut yhteensä noin kolme tuntia vauhdikkaita hepuleita, jonka lisäksi se hösläsi aamupäivän kotonakin, kun meillä kävi mieleinen koiravieras, niin ja käytiin me tokoilemassakin iltalenkin päätteeksi. Karoliina ja Nemo kävi siis täällä meillä tänään. Leevi yritti vähän pörhistellä Nemolle, mutta sai luvan vähän hillitä käytöstään. Leia sen sijaan olisi ollut varsin innokas riehumaan piisoniherran kanssa ;)

Haistettavissa ripaus kevään tuoksua

2011-03-23T23:31:00.002+02:00

Rakastan niin kevättä, sulia teitä, lämmintä aurinkoa, pikkuhiljaa lumen alta paljastuvaa metsää, talviuniltaan herääviä koiraharrastuksia, laduilta katoavia hiihtäjiä ja kalenteria joka pullistelee erilaisia menoja sinne ja tänne. Ehkä olen taipuvainen myös hamstraamaan keväälle liikaakin erilaisia uusi harrastuksia ja luulen ehtiväni joka suuntaan yhtä aikaa.. Ei pitäisi ajanvietto-ongelmia olla, vaikka aika harvinaisia sellaiset ovat tässä talossa muutenkin..:D Piti tälle talvisen tylsälle blogillekkin tehdä jotakin, joten tässä nyt tälläinne keväisempi versio - vaikkakaan en vieläkään ole siihen täysin tyytyväinen.. Mutta on se parempi kun edellinen, vai onko?

En ole pariin viikkoon jaksanut päivitellä blogia, koska olen kyllästynyt ainaisiin samaa kaavaa mukaileviin blogikirjoituksiini.. Mutta nyt kevään aikana on koiraharrastuksetkin kokemassa laajentumista kun päästään jälkimetsille, näyttelyihin jajaja...

Mitä nyt viimeviikkoihin tulee niin koirien kanssa on lenkkeilty paljon, Leian kanssa käyty kaverikoirastelemassa, tokoiltu molempien kanssa, naksuteltu temppuja ja agitettu Leevin kanssa.
Leian tokotreenit olen pyrkinyt raapustamaan ylös päivittäin, mutta blogiin asti en ole saanut niitä kirjailtua. Maanantain tokotreenailuista kuitenkin sen verran, että sain kerrankin aikaiseksi treenata kunnolla palkattomuutta ja kokonaisia liikkeitä Leian kanssa. Eikä sen toimimisessa ollut kyllä mitään moitittavaa, aika mahtava treenikaveri se on :) Paikallamakuukuuri on edelleen menossa, ja maanantaina se yritti pari kertaa pälyillä ympärilleen, vaikkei ollut aikeissakaan nousta. Tehtiin ihan täysetäisyydellä, ja ajalla. Kotona olen tehnyt sillä makuita jättäen sen toiseen huoneeseen tai ollut muuten piilossa, eikä ongelmaa.
Noutoakin ollaan tehty pienen tauon jälkeen ja tuo koiruus tuntuu palkkautuvan pelkästä kapulalle sinkoamisesta.. Ja se toisi mielellään ihan omaaloitteisestikkin kapulaa repusta kentän laidalta, kun sen vapauttaa.. Täytyy pitää silmällä ettei se ala varastelemaan, liika innostuksissaan. :)

Lauantaina ollaan taas uimaan menossa hyvinkäälle, siitä lisää myöhemmin :)

Viimeisiä lumihepuleita (?) ja tokoilua

2011-03-11T14:51:00.018+02:00

Kuvia siis kuluneelta viikolta. Torstaina käytiin Heidin ja Ninjan kanssa lenkillä täällä meilläpäin, ja tytöt jopa riehui vähän keskenään..! Eikä siinäkään vielä kaikki, jopa Leevi hepuloi vähän Leian kanssa.. Leialle toki kelpasi piisoniseura :) Loput kuvat on eiliseltä aamulenkiltä pelloilta, aikaan jolloin suurinosa ihmisistä veteli vielä unia tyytyväisenä.. Onpahan yövuoroista se hyöty että tulee lähdettyä kerrankin aikaisin kunnon aamulenkille =)

Ja sitten treenikuulumisiin.. Saatiin taas tänään tokoiluseuraa, Piatta lähti meidän kanssa parkkikselle tokoilemaan tuossa myöhäisillasta.. :) Leialla paikallamakuita ja seuraamisia, muutama luoksari ja odottelua tolpassa. Herra Leevi harjotteli vain ja ainostaan seuraamista, missä onkin sille ihan riittävästi..

Leevi on hauska otus, ei voi muuta todeta. Sen seuraaminen ei olekkaan niin epätoivoista mitä olen kuvitellut! Nojuu, se poikittaa kovasti takaa, edistää välillä ja sen askelaji on jotain käynnin, ravin ja laukan välimuotoa, mutta vitsit se on ihanan näköinen kun sen kontakti pysyy ja häntä heiluu, eikä enää pidä järkyttävää hajurakoa muhun! :) Sen sivulletulotkin on varsin täpäköitä. Ehkä me voitaisiin tälle loppuvuodelle asettaa tavoite nimeltä tokon nakkiluokkaan, siinä on meille riittävästi haastetta :D Kaikki muut liikkeet nyt toimii ihan hyvin, ainoa on tosiaan tuo seuruu joka meillä on takkuillut jo vuosikaudet.

Leian käännökset seuraamisissa oli tänään ihan tosi hienoja. Vaikkakin se yritti tiputtaa kontaktia pari kertaa ihan suoraan seuraamisissa.. Koiruus joutui jäähylle ja tehtiinkin sitten lisää lyhyempiä pätkiä kun koira oli kerännyt intoa jokusen kierroksen lisää ;) Paikkistelut meni huippuhyvin. Tehtiin niin että Piatta seurautti Noria Leian ympäri, teki luoksetuloja ja leikki siinä ihan vieressä. Leia oli niin keskittynyt ja kontakti piti hienosti! :) Aikaa noin. 4 minuuttia tässä. Toinen makuu tehtiin Nastan vieressä ja sama meininki siinäkin, aikaa vaan puolet vähemmän. Pitäisi alkaa metsästämään jostain lisähäiriötä paikallamakuuseen, varovasti kylläkin...

MUOKS/ Miksei blogger suostu jättämään välejä kappaleiden väliin.. Eihän tätä tekstiä edes meinaa pystyä itse lukemaan.. :(?

Aika pätevä portugalilainen ja sähläävä piisoni

2011-03-08T22:10:00.005+02:00

Enpäs ole pariin viikkoon kirjannut tänne mitään meidän treeneistä, joten eiköhän olisi jo korkea aika korjata tilanne :D Olen pyrkinyt tekemään Leian kanssa suunnitelmallisempia treenejä, mietin aina etukäteen mitä tehdään ja miksi, ja keskitytään aina johonkin tiettyyn asiaan kerrallaan.

Tänään saatiin treeniseuraa pitkästä aikaa. Leian kanssa keskityttiin palkattomuusharjotteluun ja paikallamakuuseen. Tein sen kanssa jääviä (vuoronperään seiso ja maahan), luoksetuloja ja seuraamisia, pari kertaa noin 4 liikettä putkeen ennen palkkaa. Leeviin verrattuna sen palkkaaminen on niin helppoa, se palkkautuu pelkästä kehustakin loistavasti ja jaksaa tehdä kauemmin töitä palkkion eteen. Se teki tosi hyvällä vireellä hommia tänään ja täsmällisesti! Olin siihen ihan supertyytyväinen.

Paikallamakuun kanssa on nyt tuskailtu ja tuskailtu, olen tullut vähän siihen tulokseen että Leian ongelmat paikallamakuussa johtuu ihan tästä hihnanpäästä. Epävarmuutta makuissa on ainoastaan koetilanteissa, jolloin myös itse jännitän hulluna että pysyykö se vai eikö se pysy ja Leia on peilaa mun jännitystä tekemisessään aika vahvasti, ikävä kyllä. Tänään tehtiin yksi 5 min. makuu toisen koiran rallatellessa ja riehuessa ympärillä, eikä ottanut mitään häiriötä. Tein sen kanssa myös pari lyhyempää, 1-2 min. makuuta, jolloin tuntematon ihmisjoukko käveli sen selän takaa eikä Leia reagoinut siihenkään. Myöskään muiden koirien vieressä tekemät luoksetulot eivät saaneet mitään reaktiota osakseen. Pitäisi vaan treenata sen kanssa enemmän häiriössä, joka paikassa vaihtelevasti että se tottuisi siihen että sen tehtävä on maata rauhassa paikallaan vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Jotain edistystä kuitenkin on tapahtunut, koska se on selvästi rauhallisemman oloinen paikallamakuussa.

Seuraamisen käännöksiä tehtiin eilen ja tänään. Palkkasin yllättäen pelkistä käännöksistä. 90 asteen käännökset on tosi tiiviitä, mutta täykkäreissä se pääsee välillä vähän irtoamaan vaikka muuten se on tosi tiivis. Ehkä tästäkin syy löytyy lähempää kun uskoisi, olen nimittäin viimeaikoina taas jäänyt kyyläilemään koiraa mukamas katsoakseni miten se takapäätään käyttää.. Mutta ei noissa nyt paljoa enää viilattavaa ole, aika kivalta vaikuttaa :)

Leian kanssa on niin kiva treenata tokoa! Leevillä on kaksi vaihdetta joko se tekee kaiken puolitylsistyneenä tai sitten häslää niin ettei mikään jää sen päähän. Mitään välimuotoa on niin vaikea löytää, vaikkakin se innokas versio onkin aika hauska ;) Leialta löytyy nykyään sitä keskittymiskykyäkin sen pursuavan innokkuuden lisäksi :-)

Leevin kanssa ageiltiin eilen, tehtiin helppoa lämmittelyrataa (pitkiä suoria ja vauhtia) ja loppuaika treenattiin keppien hakemista erityisesti. Vauhtia ja iloisuutta riitti, koira irtoskin ihan kivasti esteille, mutta nuo kepit! Se ei hakenut niitä ollenkaan ja yritti pari kertaa juosta sisäänmenon jälkeen kepeistä ohi, mikä possu! Ensimmäisessä välissä oli siis ohjurit helpottamaan irtoamista kepeille. Saatiin parit ihan kivat kepit sitten kuitenkin tehtyä kun olin aika lähellä itse. Treenattiin myös takaaleikaten kepeille menoa, ja se oli ihan kamalaa sähläystä kun tuo alkoi olemaan jo vähän liian väsynyt ja lopetettiin sitten onnistuneeseen suoritukseen. Keppitreenit siis jatkukoon :-D

Laskiainen

2011-03-06T19:05:00.009+02:00

No jokos mennään?

Lähetkös kanssani riehumaan?

Piisonihepuli alkakoon..

Oltiin siis koirien kanssa nyt illasta kolmen tunnin lenkillä vähän pidemmällä ja käytiin moikkailemassa koirattomia - mutta pulkallisia kavereita pulkkamäessä näin laskiaisen kunniaksi :D Leevillä oli hauskaa kun se yritti sinkoilla pulkkalaisten syliin mäen alla, ja yritti hepuloida remmissä.. Leia taas pääsi pusuttelemaan pikkulasta, joka oli varsin kiinnostunut näistä karvakorvista ;) Muuten neiti vähän intoili turhan paljon pulkkien perään.

Hyvää laskiaissunnuntaita kaikille :) Allekirjoittanut rientää nyt koiran pesuun, sen verran säikähdin Leevin turkkia noista huvista..heh.

Pienempi- ja isompi portugalilainen lumikoira

2011-03-04T20:41:00.007+02:00

Tänään käytiin tapaamassa pikkuista Jemma- portugeesia, joka on muuttanut viime viikolla tänne Helsinkiin, Annen ja Cami-bichonin seuraksi. Oli se vaan mainio, pieni reipas portugeesinalku! Ja niin hurmaavan suloinenkin :) Tuli ihan Leian pentuajat mieleen, en edes olisi muistanut että sekin on joskus ollut noin pieni..

Leian mielestä ipana oli aika kiinnostava, Leevi taas otti mielellään vähän etäisyyttä kun huomasi että pentuhan se on. Mutta pentumagneetti kun on, Jemma lyöttäytyi mieluusti myös Leevin seuraan, eikä sitä tuntunut haittaavan.. Kunhan täytyy vähän pitää tuollaista "vanhemman" koiran roolia ;) Leia juoksi Jemman kanssa pellolla, mutta vielä ei oikein leikit olleet ihan samanlaisia. Toivottavasti nähdään pikku-Jemma pian uudestaan :)

Tällä viikolla on ilmat jo vähän antaneet viitteitä keväästä! Ja se on pistänyt myös täyttelemään kalenteria erilaisilla koiraaiheisilla menoilla. Leian kanssa ollaan varmasti menossa nyt kevään aikana kolmeen näyttelyyn ja täytyisi ilmottautumiset pistää nyt viikonloppuna menemään. Sipooseen, Lahteen ja Aptukseen siis ollan varmasti tulossa. Leevin taas olen suunnitellut ilmoittavani toukokuun lopulle yhteen ryhmikseen, mikäli saadaan se (vuoden odoteltu..) hammastodistus hoidettua siihen mennessä. Mölliageja olisi myös tarjolla nyt kevään aikana paljon, ehkäpä Leiankin kanssa uskaltauduttaisiin jo osallistumaan? Leian kanssa myös odotellaan josko agipaikka irtoaisi tänä keväänä..? Ja ahkeraa tokoiluakin olisi ohjelmassa, jälkimetsistä puhumattakaan! Tahtoo mejästelemään!

Tämän viikon treenailuista en nyt jaksa sepostaa tähän, josko joku päivä pohtisi niitäkin enemmän täällä blogin puolella..

Ollaanko saatu mitään aikaan?

2011-02-23T20:01:00.010+02:00

Onpas taas aikaa kulunut ihan huomaamatta viime päivityksistä, mutta ei tässä juuri mitään ole tapahtunutkaan. On ollut ihan kauheita pakkasia viimeaikoina, eikä olla saatu kauheasti aikaiseksi. Ollaan kuitenkin tokoiltu hieman, käyty Leevin kanssa agiliitelemässä ja uimareissulla sunnuntaina. Edellinen viikonloppu tuli vietettyä kasvattajan jatkokurssilla, missä oli taas mielenkiintoisia luentoja ja hyvää keskustelua koirista, kahden päivän ajan.

Sunnuntaina suunnattiin Hyvinkäälle uimaan ja tälläkertaa Leian kanssa. Ennen uintia ehdittiin myös käydä riehuttamassa portugeesiviisikkoa metsässä, kokoonpanolla Leia, Nasta, Nori, Edi ja Nella. Siihen vielä puolen tunnin tehokas uinti päälle, niin kyllä oli väsynyt neiti illalla..

Leia oli joskus vuosi sitten viimeksi tuolla polskimassa, ja silloin se oli ihan paineessa kokoajan.

Niinpä otin neidille uittajan altaaseen, joka auttoi sitä rampeilta lähtemään veteen. Muutaman kerran neidin sai tökkästä altaaseen pelastusliiveistä, mutta sitten tuo alkoi menemään täysin itse "uimaan" käskystä :) Leia ui tosi hienosti ja olin tosi tyytyväinen että se hoksasi nuo rampit niin nopeasti. Pelastusliivit heitettiinkin melko nopeasti pois, eikä uittajaa enempiä tarvittu avustamaan. On se taitava pieni vesieläin :) Kuvia ei tälläkertaa ole, vaikka kamera olikin.. Oli niin kylmä että kameran linssi oikeen huurustui sisälle tullessa.

Leian kanssa tokoiltiin ulkona maanantaina pienen tauon jälkeen, ja ei jestas millä innolla se teki, huh. Kuumeni ehkä vähän liikaakin, mutta tollasen draivin kun saa pidettyä niin olis aika hieno.

Siitäkin huolimatta se teki tosi nopeita ja täpäköitä seuraamisia ja jääviä, luoksetuloista puhumattakaan. Kaukoja ollaan tehty kotona takapalkalla, ja matkaa otettu kymmenenkin metriä, eikä etene yhtään. Eri asia sitten kun alustaa ei ole, mutta näin treenaillaan jonkin aikaa ainakin..

Maanantai oli tuttuun tapaansa varsin epäonninen päivä bussiliikenteen suhteen, mutta ehdittiin kuitenkin treeneihin vaikka vähän myöhästyttiinkin. Lopulta käveltiin loppumatka, eli yhteensä tuli lämpättyä koiraa n. 4 km matkan verran ennen treenejä. En jäänyt turhaa jäädyttämään pikkukoiraa pysäkille, kun busseja ei kuulunut millään..

Ensimmäinen rata oli lähinnä huvittavaa sähellystä kuten meidän meno varsin usein tuppaa olemaan :D Mutta hauskaa oli ja se on tärkeintä! Toinen rata menikin sitten paremmin, koira meni minne kuului ja itsekkin muistin radan.. Ja vitsit tota intoa mikä tossa pikkueläimessä on :)

Leevin kanssa tokoiltiin eilen vähän sisällä. Tein sen kanssa n. 5 minuutin paikallamakuun (leia spurttaili siinä vieressä, mutta ei tuo välittänyt), olin itse toisessa huoneessa. Tyyppi on niin levollinen ja rauhallinen, olispa Leiakin.

Leevillä seuraaminen tuppaa välillä menemään liikaa käsieni tuijottamiseen, ja niinpä eilen taas treenattiin namialustalla, joka oli välillä edessä ja välillä takana. Lähinnä vaan perusasentoja tehtiin ja palkkasin vapauttamalla alustalle, sepä sai taas biisonin innostumaan ja hyvin se teki!

Tänään oli taas Leevin puunauspäivä. On se vaan söpö, vaikka sen päässä tuota turkkia onkin vähän heikonlaisesti.. :D Muuten turkkia on vaikka muutamalle muullekkin koiralle jaettavaksi.

Mutta nyt muistuttaa herra taas bichonia, kun on vähän siistitty turkkia.

Kevätauringon alla

2011-02-11T15:19:00.014+02:00

Tänään oli vapaata sekä koulusta että töistä, kun saatiin luennot muutettua etäopiskeluun tälle päivälle. Niinpä pääsin pitkästä aikaa lenkille valoisaan aikaan, ja se piti tietysti hyödyntää ottamalla kamera mukaan :)
Kovan pakkasen takia meinasi kädet jäätyä kuvatessa, ja niinpä kuvia ei tullut otettua kuitenkaan kun reilun sadan kuvan verran, ja niistä ei onnistunut juuri mikään.. Jostain syystä en osaa millään kuvata tuota valkoista otusta.

Vinkkejä otetaan vastaan, tuntuu että vaikka kuinka säätäisin valotusta niin koira maastoutuu taustaan aina..

Tällä viikolla ollaan käyty Leian kanssa useampana iltana juoksemassa, ja se on vetänyt tosi hienosti! Ihan uusi juttu oli kun tultiin pihaan vetokamppeiden kanssa, niin neiti oikeen kiljas että eikös lähdetä jo ja lujaa.. ;) Yleensä se on vaatinut alkuun enemmän tsemppausta lähteä vetämään, mutta nyt on ollut intoa paljon enemmän, eikä se ihan kokoaikaa kysele lupaa että onko nyt ihan oikeasti vetäminen sallittua.. Sehän on, aina kun on valjaat päällä!

Treenattukkin ollaan, tokoa Leian kanssa ja agia Leevin kanssa. Maanantain agitreeneistä en enää muista juurikaan mitään, mutta ohjureita taas käytettiin kepeillä ja Leeviä ne ei enää häirinnyt kuten viimekerralla. Muuten herra taisi toimia ihan hienosti, mitä nyt ärsytti sen äänekkyys radalle lähtiessä ja usein se kiljasee edellisellä esteelläkin jos ei seuraava käsky tule riittävän nopeasti...

Leian kanssa on tehty hienoja paikallamakuita, se on ollut varsin rento ja häiriönä on ollut mm. ohi kulkevia koiria ja ihmisiä. Ehkä siitä vielä saadaan varma, joskus.. Mä en kyllä osaa luottaa tuohon koiraan paikallamakuussa, ehkä se on se suurin ongelma..? Ollaan tehty myös jääviä juoksuvauhdista ja olleet tosi nopeita :)

Eilen oli koirien pesupäivä, jos niiltä kysytään niin ennemminkin kidutuspäivä ;) Keskiviikkona saapui uusi turkinkuivain, Metro-fööni. Nyt ei enää tarvitse kuivailla koiria neljää tuntia viikossa hiustenkuivaajalla, kun reilulla tunnillakin selviää turbolla! Koirat eivät olleet ihan samaa mieltä uudesta föönistä, ja etenkin Leia pisti ihan kunnolla vastaan.. Mutta arvatenkin fööni voitti koirat. Mutta eiköhän ne ala tottumaan, kun ei muutakaan vaihtoehtoa ole. Nyt on taas puhtaita ja hyväntuoksuisia koiruuksia :)

Ihmetyksiä ja oivalluksia agikentillä ja vähän muuallakin

2011-02-02T23:25:00.006+02:00

Maanantaina oli Leevin agilitytreenit Konalassa. Tälläkertaa treenattiin erityisesti keppejä, ja ensi kertaa otettiin käyttöön ohjurit kepeille. Leeville on ihan alkuun opetettu kepit siis ihan käsiohjauksen avulla, eikä ne vielä monen vuoden treeninkään jälkeen ole kovin varmat saatika itsenäiset. Välillä kepit on tosi hyvät, mutta toisinaan liika innostus agiradalla tuottaa sen että koira menee satunnaisesti väärään väliin tai unohtaa viimeisen välin kepeistä.. Ohjurit kepeillä eivät siis varmaan olleet ollenkaan huono idea, mitä nyt Leeville ne tuottivat hämmästelyn aihetta. Alkuun mentiin ihan pelkkiä keppejä että tuo tottuisi ohjureiden olemassaoloon, ja kun ne eivät sen enempää näyttäneet sitä häiritsevän niin otettiin ne sitten osaksi rataa.

Leevi oli taas täynnä energiaa ja yrittikin melkein joka kerta ottaa varaslähdön, joten palkkailin välillä pelkästä odottelusta. Ja tuolle räksyttämisellekkin pitäisi varmaan tehdä jotain.. Radalla se kummasteli sitten enemmänkin noita keppejä, ja hyppeli useampaan otteeseen ohjureiden yli.
Tämän jälkeen se kokeili varovaisempaa taktiikkaa, ja kurkisteli aina kepin takaa että mahtaakohan tosta päästä nyt läpi.. Eli ensin sählättiin ja sitten sählättiin ja tarkisteltiin. Vikasta välistä se kurkisti vielä tarkemmin, että pääseeköhän tästä labyrintistä pois ollenkaan :D

Leian kanssa ollaan taas tokoiltu, eilen lähinnä kaukoja ja paikallamakuuta, ja tänään paikallamakuuta, eteentuloja ja seuraamisia. Paikallamakuissa ilmeni tänään jotain ihan uutta, nimittäin ennakointia. Se kai kuvitteli että nyt tehdään kaukoja ja luuli vielä ollensa tosi taitava, kun teki niin hienot maahan-seiso-maahan vaihdot tosi kaukaa käskytettynä.. Niinpä tehtiin sitten vaan yksi 2min. makuu n.30 m. matkalla ja muut melko lyhyitä, mutta palkkasin vaan että se odottaa maassa kun kävelen poispäin. Toivottavasti ei ala toistumaan, mutta voipi olla että jätetään ne kaukot vähän vähemmälle tai sitten keksin niihin kokonaan uuden käskyn?
No, onneksi seuraamiset oli ihan huippuja, ja neiti upeassa vireessä :)

Molskis!

2011-01-30T21:16:00.012+02:00

Ylläolevasta kuvasta kiitos Piattalle! Eilen käytiin taas Leevin kanssa portugeesiporukan uimavuorolla Hyvinkäällä uiskentelemassa. Leia jäi taas kotiin, kun halusin jatkaa Leevin uintiprojektia ja kahden koiran kuivaaminen uinnin jälkeen veisi vähän turhan paljon aikaa..
No, Leia pääsee sitten ensikerralla. Leevi oli alkuun vähän vastahakoinen uimisesta ja arasteli ramppeja, mutta hetken päästä herra jo juoksenteli innoissaan ramppeja kohti ja haukkui innoissaan! Haukkuminen nyt ei kovin toivottavaa ollut, mutta kertoipa sen éttä herra keräsi aikamoiset kierrokset, eli ei sillä ihan kurjaa voinut olla ;) Piisoni ui taitavasti! Kotona sitten otettiinkin rennosti, uiminen väsytti Leeviä varsin tehokkaasti.

Ja sitten kuvia Leiasta, joka esittelee uutta Pomppa-takkiaan :) Aika harvoin tuo eläin palelee, mutta kun mittari läheni -20 astetta ja neiti alkoi liikkua ulkona kaksi tassua maassa kerrallaan, niin oli aika laittaa Pomppa niskaan. Ja onhan tuo lihasten lämmittelyä varten treenien jälkeenkin oikein tarpeellinen takki.

Leian kanssa ollaan käyty nyt juoksemassa pari kertaa, viimeksi tänään. Totesinpa vaan ettei tuo osaa vetää vielä niin hyvin, etteikö ottaisi häiriötä toisesta koirasta. Ohitukset menee ihan hyvin, mutta kun lähdettiin tänään yhdessä Norin ja Piattan kanssa, niin keskittyminen ei ollut ihan priimaa. Otti tosi paljon häiriötä Norista. Mutta ajoittain veti tosi kivastikkin :)

Tokoa ollaan tehty nyt joka päivä tälläviikolla. Kevään suurin projekti tokon osalta olisi saada vihdoin se paikallamakuu varmaksi, niin päästäisiin sinne kokeisiinkin joskus. Katselin tulevan vuoden tokokokeita, ja toukokuussa olisi hienoa päästä korkkaamaan alokasluokka ja jatkaa sitten alkusyksystä. Kesällä olisi kokeita paljon, mutta luulenpa ettei tuo koiruus ole ihan vedossa silloin, mahdollisten juoksujen ja helteen takia.. No, katsotaan.

Leia on tehnyt tosi hienoja paikkallamakuita, ei ole reagoinut viereisen koiran nousemiseen eikä vieressä riehuvaan koiraan mitenkään. Ollaan tehty lyhyitä ja pitkiä makuita, niin ajallisesti kun matkallisestikkin. Vaihtelevia treenejä, mutta ennenkaikkea kiinnitetty huomiota rauhalliseen mielialaan koiralla. Muissa liikkeissä olen taas vaatinut täydellistä motivaatiota, ja intoa, ja tosi hyvin se onkin toiminut :) Pitäisi vaan keksiä tuolle koiralle jotain uutta opetettavaa ja vaihtelevampia treenejä. hmmm..

Iloisia koiria ja treenejä

2011-01-25T23:28:00.004+02:00

Nyt on varmaan synkistelty riittävästi möllitokon jälkeen ja aika alkaa treenaamaan tokoa parempaan kuosiin Leian osalta. Eilen ja tänään ollaan treenattu vajaan viikon tauon jälkeen.
En voi kun todeta että tuo piski on ollut ihan loistava ja tehnyt hommia ihan mielettömällä innolla! Eilen tehtiin tossa lähikentällä ihan vaan erilaisia perusasentotreenejä ja pari luoksaria, ja lähdettiin kotiin hyvillä mielin ja koiran hypellessä tasajalkaa sillä mielellä että treenataan lisää!

Tänään käytiin Piattan ja Norin kanssa treenaamassa ja Leia toimi taas tosi hyvin. Vaikka sillä oli intoa tosi paljon, niin se keskittyi myös ihan täysillä ja teki tosi täsmällisesti. Tehtiin alkuun luoksetuloja, ja vauhtia ei ainakaan puuttunut, eteentulo oli vaan vähän turhankin töksähtävä kun koira stoppasi eteen ihan täydestä vauhdista. Sitten vaan tosi nopeita maahan-seiso vaihtoja, ja kivasti teki. Maahan-istu kaukot vaan tökkiin kun tuo koira meinaa aina edetä kun se hyppää maasta istumaan.. Seuraamisia tehtiin myös, monta lyhyttä ja yksi pidempi pätkä. Neiti seurasi niin tiiviisti ja niin innokkaasti, ja teki käännöksetkin tosi hienosti :) Pari noutoakin tehtiin, jotka sujui oikein kivasti. Lopetettiin taas kun koiralla oli vielä intoa paljon, ja se paloi halusta tehdä lisää. Tälläisiä treenejä vaan lisää niin eiköhän tästä nousta :)

Herra Leevikin teki muutakin kun istui koristeena kentän reunalla - se harjoitteli seuraamista, ja vähän pidemmällä pätkällä. Ja oli sekin taitava, eikä se poikita enää juuri lainkaan :)
Eilen oltiin taas ageilemassakin, ja voisin ehkä taas todeta että sitä intoa on aika paljon enemmän kun keskittymistä.. Paria rataa tehtiin, kokonaan ilman hyppyjä ja paljon vauhtisuoria. Radalla se teki tosi kivat kepit pari kertaa, mitä nyt "väärältä puolelta" se haki keppejä huonosti. Tehtiin vielä pari kertaa parin esteen rataa, missä yritettiin saada koiria irtoamaan paremmin kepeille ja putkelle, mutta lopputuloksena oli ihan ylikierroksille menevä koiruus.. Loppuen lopuksi herra kiipesi suoran putken päälle kävelemään, kun ei enää ollut ihan varma mitä siltä haluan..
Mutta pääasiassa kivat treenit kuitenkin :)

Hiihtäjien vallankumous

2011-01-24T00:13:00.007+02:00

Ai että kuinka mä pidän talvesta, on vaan niin satumaisen kaunista kun kaikkialla on puhdasta ja valkoista lunta! Koiratkin on virkeämpiä ja etenkin Leia rakastaa kun se saa möyriä lumikinoksissa. Viikonloppuna ulkoiltiin reilusti, eilen kolmen tunnin lenkki Miian, Nastan ja Norin kanssa, ja tänään ennen töihin lähtöä samanlainen lenkki, mutta vain kahden koiran ja kameran kera. Ilmat oli mitä parhaimmat :) Ikävä kyllä eilen en saanut kameraa mukaan, kun akku oli loppu ja kameran laturi kateissa. Käänsinpäs koko asunnon ympäri tuloksetta, kunnes tajusin yhden paikan mistä ei tullut katsottua.. Tänään korjattiin monen viikon kuvavajausta :)

Leian mielestä on hirmuisen kivaa työntää koko pää lumihankeen...

Ja loppulenkistä tulin tänään sellaiseen tulokseen että talvella lenkkipoluilla ei arvosteta lainkaan koiranulkoiluttajia, eikä varsinkaan valokuvausharrastajia, näiden yhdistelmästä puhumattakaan.. Kiistattomat lenkkipolkujen kingit ovat hiihtäjät! Täytyisiköhän tässä nousta vastarintaan vai laittaa sukset talvikenkien alle saadakseen ulkoilla rauhassa?

Tästä syystä kuvasaldo jäi kuitenkin varsin minimaaliseksi, ja omistajan ja koiran ärsytyslukemat nousivat välillä pilviin saakka. Leialla on valeraskaus siinä vaiheessa että niin hiihtäjille kun vieraille koirillekkin pitäisi päästä pärisemään... Niinpä tänäänkin seistiin melkein puoli tuntia mäen alla, ja yritin siedättää sitä hiihtäjiin. Niin kauan onnistuu kun on ruokaa taskussa, mutta sitten kiinnittyy huomio taas hiihtäjiin. No ehkä tämäkin vaihe loppuu aikanaan ja saan takaisin sen kiltin ja kuuliaisen mustan otukseni.. :)

Pätevä pieni piisoni

2011-01-18T20:23:00.007+02:00

Leeviherran kanssa on vuosikausia taisteltu erinäisten motivaatioongelmien kanssa. Tokoa sen kanssa treenattiin vuosia, mutta nyt on nämä pari vuotta keskitytty vaan jäljestykseen ja agilityyn. Näistä molemmat lajit ovat sellaisia mihin tuo eläin on kuin luotu, eikä sitä ole koskaan tarvinnut innostaa niihin sen kummemmin. Mutta toko alkoi monen vuoden tahkoamisen jälkeen sujua ajoittain tosi upeasti, ja sitten se alkoi taas tuottaa harmaita hiuksia.. Ja unohdettiin koko laji joksikin aikaa.

Mutta nyt, kun Leevi elelee kahdeksatta ikävuottaan, tuntuu että sillä on intoa ja tarmoa ihan kaikkeen mitä sen kanssa ikinä keksiikään. Agilityyn tulee kokoajan lisää vauhtia ja tokokin on sen mielestä ihan huippukivaa. Siinä missä ennen yritin kaikkeni saada sen innostumaan edes hetkeksi, niin nyt tarvitsee vaan jarrutella herran touhotusta. Temppuja ollaan opeteltu viimeaikoina taas paljon lisää, ja tuntuu että se oppii hetkessä kaikki uudet jutut. Arjessakin se on oikeastaan tosi mukava koira. Se myös yllättää minut positiivisesti nykyään kovin usein. Se leikkii välillä leluilla kotona, innostuu nopeasti saalisleikkeihin treenatessa, ei vihaa uimista ja on jotenkin paljon iloisempikin kun aiemmin.

Sain Piattalta Sirjan ottamia kuvia viime viikon treeneistä. Leevi rakastaa tuota noutokapulaa! Kun käskyn kuulee niin kapulalle juostaan täysiä, ja tuodaan se täyttä vauhtia myös takaisin. Intoa on ehkä tässäkin hitusen enemmän kun keskittymistä.. :D Mutta Leevin kanssa ei olekkaan tavotteena mikään viimeisen päälle hiottu tokosuoritus vaan motivaation vahvistaminen ja ylläpito ensisijaisesti.
Tänään harjoiteltiin myös kaukopalkkan käyttämistä. Lähinnä ihan pieniä harjoituksia, missä se piti pyynnöstä kontaktia ja sai tykittää täysillä namilautaselle. Piisoni oli ihan innoissaan taas :)

Eilen agitettiin Konalassa tuttuun tapaan. Leevillä oli hieman virtaa taas ensimmäisillä radoilla, se mm. juoksi rengasta päin, pari kertaa meinasi juosta seinään päin putkelle mennessä ja sen sellaista. Lopuksi alkoi herralla löytymään korvatkin, ja saatiin tehtyä ihan kohtuullisen sujuvia ratoja ;)

Alla pari kuvaa Leian tokoiluista. Leia on tällähetkellä treenitauolla kaikesta.. Tehdään vaan superhelppoja ja lyhyitä treenejä, joissa koiran vire ei ehdi laskea yhtään. Ja odotellaan tietysti vähän vähemmän liukkaita kelejä, että päästäisiin canicrossailemaan.. :)

Möllimeininkiä

2011-01-16T14:41:00.002+02:00

En tiedä itkisinkö vai nauraisinko tämän päiväisen möllitokon jälkeen, mutta tulipahan käytyä espoossa. Ensinnäkin, nukuttiin vähän pommiin, myöhästyttiin bussista ja kahdesta junasta, kolmanteen ehdittiin, mutta seikkailtiin yli puoli tuntia, ensin väärällä rakennuksella ja sitten oikealla löytämättä ovea.. Kun vihdoin päästiin perille kello oli tasan puoli ja jouduttiinkin kiiruhtamaan melkein heti paikallamakuuseen. Mutta mikäs sen fiksumpaa, koiran kanssa jolle parhaillaan rakennetaan _rauhallista_ paikallamakuuta..

Tässä meidän pisteet, katsokaa ja naurakaa :D

Luoksepäästävyys 10: Ainoa onnistunut liike, ei mitään korjattavaa.
Paikallamakuu 5: Kuten voi hyvin arvata se nousi puolivälissä, hämmennyin siitä itse mutta sain kuitenkin melko nopeasti reagoitua ja komennettua koiran maahan takaisin. Ehti edetä melkein metrin, meni heti käskystä takaisin maahan ja suoritti loppumakuun hyvin.
Seuraaminen hihnan kanssa ja ilman, molemmat 6,5: Ei ollut seuraamista nähnytkään, ei sitten askeltakaan. Koira himmaili jossain lähistöllä.. Tässä vaiheessa mietin että keskeytän tähän, mutta jatkettiin sitten loppuun kuitenkin.
Liikkeestä maahanmeno 7,5: Rumaa seuruuta, hidas maahanmeno ja käskin ehkä turhan painokkaasti. Koira ihan paineessa jo tässä vaiheessa.
Luoksetulo 9: Ihan hyvä, muttei vieläkään tehnyt yhtään parastaan.
Liikkeestä seisominen 9,5: Jäi hyvin, mutta seuraaminen aika kamalaa edelleen.
Estehyppy 8: Ei näin. Koira lähtee hypylle käskystä, pysähtyy esteen kohdalle ja kattoo mua vähän sillämielellä että pitäskö tuosta päästä yli..?
Uudella käskyllä hyppäs hyvin, mutta jäi vähän vinoon. Este oli ehkä sittenkin vähän turhan korkea Leialle, se ei ole tottunut yli 50 cm tokohyppyyn.
Kokonaisvaikutus 8,5: Innoton koira, ja vihainen omistaja, tuloksena kakkostulos 150 pisteellä ja suureksi hämmästykseksi sijoitus 3/8.

Tähän voisin todeta etten enää koskaan lähde valeraskaana olevan tyttösen kanssa kisaamaan, edes mölleihin. Siinä missä se on aamulla kahdella jalalla pomppiva superiloinen sähköjänis, se voi päivällä olla maailman runnelema pieni flegmaattinen eläinlapsi, kuten tänään. Niinpä meille koittaa nyt joko totaalinen tokotauko, tai sitten tehdään vaan ja ainoastaan superkivoja motivointitreenejä.

Mutta ollaan me muutakin tehty kun mokailtu. Leian ensimmäinen kaverikoiravierailu on nyt takana ja neiti toimi oikein hienosti. Tästä on hyvä jatkaa :)

Pieni valkoinen uimareissulla

2011-01-08T16:34:00.011+02:00

Portugeesipoppoolla suunnattiin tänään Hyvinkäälle uiskentelemaan. Mukana menossa noin 13 vesikoiraa ja vääränrotuisina herra Leevi ja staffi Iitu. Leia jäi kotiin, koska sen juoksun loppumisesta on niin vähän aikaa vielä. Vähän arvellutti osallistua koko uintireissuun tuon uimakammoisen otuksen kanssa. Viimeksi herra oli ihan järkyttynyt siellä, kun reilu 1,5 vuotta sitten siellä vierailtiin.

Leevi oli kokoajan hurjan iloinen, se ei masentunut altaaseen joutumisesta eikä edes pelastusliiveistä. Pikkupiisoni yllätti minut siis ihan totaalisesti. Se jopa heilutti häntää uidessaan ja meni rampilta alas varsin pienellä avustuksella. Jos Leevi pitää uimisesta niin siinä tapauksessa melkein mikä vaan muukin on mahdollista.. Ehkä tuolla altaassa uiskentelulla voidaan vielä voittaa piisonin uimakammo, ehkä se vielä uskaltaa uiskennella joskus luonnonvesissäkin? Joka tapauksessa oli ihanaa nähdä märkä piisonimies iloisena ja uiminenhan on ihan loistavaa liikuntaa sille.

Leevi palaa kotiin!

2011-01-05T22:52:00.004+02:00

Kolme viikkoa ilman tuota pientä valkoista piisoniäijää on aika pitkä aika.. Kotona oli niin tyhjää ilman tuota suuren egon omaavaa pikkukoiraa. Tänään käytiin Leevin kanssa treffaamassa bichontyttöjä ja nyt illalla toinkin sen kotiin. Vielä saavat olla vähän eristyksissä, ja keskenään vain valvotusti, vaikka juoksut ovatkin jo ohi.
Melko rauhallinen tuo herra on ollut ottaen huomioon että täällä on kaksi juoksuista tyttöä tepastellut..
Alla muutamia kuvia herrasta, pestynä ja puunattuna. Olikin jo aika saada pestyä tuo koira, mutta tällä tukalla taas pärjäilee ensi viikkoon.

Vuosi vaihtuu..!

2010-12-31T23:11:00.007+02:00

Ensinnäkin oikein hyvää Uutta Vuotta 2011!

Viimeisiä minuutteja viedään tätä vuosikymmentä, joten olikin pakko tulla tänne vielä tekemään viimeinen merkintä ja päättää tämä vuosi. Ohessa muutamia kuvatuksia tyttösistä, Leiasta ja Nastasta. Leevi viettää vuoden vaihtumista Norin seurana. Leia riemastuikin täysin rinnoin Nastan paluusta ;) Raketteihin nuo eivät ole reagoineet mitenkään, kuten edellisinäkään vuosina.

Uudenvuoden lupauksia en ole koskaan tehnyt, enkä tee nytkään. Tavoitteistakin saa tarpeekseen opiskeluiden ansiosta, mutta jotain suunnitelmia kuitenkin yritin miettiä ensi vuodelle.. :)

Leian suunnitelmia vuodelle 2011
- Silmäpeilaus heti alkuvuodesta
- Tokoa olisi tarkoitus treenailla enemmän ja päästä kisaamaan ALO'on.
TK1'stä tavoitellaan, ja toivottavasti onnistutaan se saavuttamaan.
Lisäksi voisi opetella enemmän ylempien luokkien liikkeitä ja saada paikalla-
makuusta mahdollisimman varma.
- Agilityssä jos ainakin mölleihin päästäisiin ja toivottavasti nyt se ryhmäpaikkakin irtoisi alkuvuodesta. Tavoitteena olis myös saada kepit varmaksi, ja opetettua keinu hyvin.
- Mejää jatketaan aktiivisemmin heti kun lumet sulaa, ja pyritään vaikeuttamaan jälkiä nykyisestä. Jos vaikka saataisiin vähän keskittymistä vielä lisää jäljestämiseen. Pk-jälkeäkin varmasti treenataan, ja opetellaan vihdoin niitä ilmaisujakin, mutta pääpaino kuitenkin verijäljelle.
- Kaverikoirakäyntejä ruvetaan alkuvuodesta tekemään ja toivottavasti siitä tulisi meille pysyvämpikin harrastus :)
- Vetohommia jatketaan, ja koitetaan canicrossailla ympäri vuoden.
- Näyttelyissä pyöritään jonkinverran, ja jos sieltä vaikka se viimeinen serti tulisi niin saataisiin neiti valioksi.
- Peko-hommat sopisi Leialle erinomaisesti, mutta katsellaan riittääkö aika ihan kaikkeen.. Jos ei pelastusta ruveta treenaamaan, niin ainakin hakua voitaisi aloitella ihan jo koiran iloksi?
- Luonnetestaus
- Hyvinvoivana ja terveenä pysyminen, hyvän lihaskunnon ylläpito uimalla, pyöräilemällä ja juoksemalla
Leevin suunnitelmia vuodelle 2011
- Silmäpeilaus heti alkuvuodesta
- Starttaus virallisissa agilitykisoissa (Nyt tai ei koskaan :D). Tuloksilla ei niin väliä, sen näkee sitten.. Ja mölleissä myös kierrellään aktiivisemmin kun viime vuonna.
- Leevin paluu näyttelykehiin, toukokuussa suunnataan veteraanikehiin esiintymään. Mätsäreissä käydään silloin tällöin harjoittelemassa tuomarin kopelointia ja iloista esiintymistä.
- Tokoa voisi treenailla enemmän, nyt kun koiran motivaatiokin on paremmalla pohjalla. Jospa sitä mölleihin asti pääsisi? Pidetään toko ainakin hauskana herra piisonille.
- Mejää treenaillaan paljon, ja vaikeutetaan jälkiä, ehkä joskus kisoihin asti suunnataan, tuskin ensi vuonna kuitenkaan vielä? Katsotaan. Pk-jälkeäkin saatetaan jokunen tehdä, jos innostun ottamaan leevin Leian mukaan jäljestämään sitäkin.
- Hyvinvoivana ja terveenä pysyminen, hyvän lihaskunnon ylläpito

Koiravieraita

2010-12-28T19:46:00.008+02:00

Tälläisiä vieraita meillä eilen. Ninja, Naomi ja Rosa kävi meillä Heidin kanssa pistäytymässä. Leia oli vähän ihmeissään kolmesta piisonista, mutta saipa se vähän leikkiseuraakin tyttösistä :)

Hyvää joulua kaikille!

2010-12-23T00:08:00.003+02:00

Tänä vuonna jäi kaikki joulukortit lähettämättä, joten tässä nyt ainakin blogissa vieraileville koiratutuille joulutervehdyksemme :) Ja kiitokset kaikille treeni- ja lenkkikavereille, ja kaikille muillekkin tutuille koiraihmsille kuluneesta vuodesta!

Kurjasti osui Leian juoksu nyt joulun päälle ja joudun olemaan ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen joulun ilman Leeviä.. Leevi matkaa huomenna Nastan/Norin laumasta äitini mukana junalla lempäälään joulunviettoon.
Nasta tosin on asustellut tämän viikon täällä meillä, ja pääsee nyt huomenna joulunviettoon kotiin. Tytöt on tulleet tosi hyvin juttuun ja Leia on piristynyt hurjasti "juoksumasennuksestaan" :)

Vuosikatsaus

2010-12-20T23:15:00.002+02:00

Oliskohan se aika muistella tämän vuoden tapahtumia..? Ylläolevassa kuvassa on nyt kuva kirjasta "Hyvä koira kotiin", jonka vihdoin sain käsiini kirjastosta. Kuvassa poseeraa Leevi-herra tyttöystävänsä Nellyn kanssa suihkulähteellä kesällä 2009 :)

Leeville on sis riittänyt julkisuutta yhden lehtiartikkelin ja kirjakuvan verran kuluneena vuonna :') Silmäilin vähän viimevuoden tavoitteita ja suunnitelmia, mitä olin tänne blogiinkin vuodenvaihteessa kirjannut..

Leevin kanssa ei näyttänyt olevan mitään kummoisempia tavoitteita, muuta kun agiltyn ja jäljestyksen treenaamista ja harjoitusten vaikeuttamista. Leevin kanssa käytiin viikoittain ohjatuissa ageissa, ja silloin tällön itsenäisesti treenattiin. Leevi edistyi agin saralla ja loisti jälkitreeneissä. Muutamissa agimölleissä käytiin keväällä ja syksyllä Leevi käväisi pitkästä aikaa mätsärissä, toimien hienosti kaatosateesta huolimatta. Mejää treenattiin säälittävän vähän, ja siitä saan syyttää ihan vaan itseäni. Syksyllä nyt sentään yhdet verijäljet vedettiin, ja sain taas motivaatiota kerättyä. Keväällä mejämetsät odottaa! :)
Tokoa alettiin treenaamaan uudelleen ja koiran motivaatio tekemiseen kasvoi hurjasti. Nyt innokkuutta on useimmiten vaan liikaa, kun ennen oli päinvastoin..
Katrointi oli myös suunnitelmalistalla, mutta se ei toteutunut eikä varmaan lähivuosina toteudukkaan. Hoitopaikat herralle on aika helposti järjestyneet, paitsi näiden viimesinmpien kanssa ollaan vähän jouduttu järkkäilemään..

Leian kanssa tavoitteena oli päästä luustokuviin, kyynärät, selkä ja lonkat kuvattiinkin heti alkukeväästä ja saatiin "lupa" treenailla tällä luustolla niin agilityä ja kun mahdollisia muitakin fyysisempiä lajeja.
Uusina lajeina kokeiltiin raunioita, ja päästiin peko-ryhmään mukaan, mutta ne treenit sitten jäivätkin ajanpuutteen vuoksi muille..
Agilitya alettiin loppukeväästä treenailla melkein viikoittain itsenäisesti ojangossa lumien tuloon saakka. Neiti opetteli esteiden suorittamista, pieniä ratoja ja ohjaustekniikoita, ja ennen kaikkea pisteli radalla menemään uskomattoman ihanalla innolla ja vauhdilla :)
Tokon suhteen oli tarkotus saada ALOn liikkeet kuntoon, ja korkata möllikisat. Ja käytiinhän me sitten hakemassa kolme ykköstulosta möllikisoista, yksi koe tunaroitiinkin ihan täysin ja siitä kolmostulos.. Nouto oli tavoitteena saada kuntoon, ja onhan se yksi Leian vahvimpia liikkeitä.
Näyttelyisskin oli tarkoitus pistäytyä, ja seitsemässä kaikkiaan käytiin. Mitään odotuksia sen saralta ei ollut, mutta yllättäen 2 sertiä ja ROP ja VSP sijoituksetkin tuli saavutettua.
Canicrossailiin ja nyt sitten loppuvuotena tuo koira tajusi sen vetämisen idean kunnolla! :) Kaverikoiratoimintaan tuli ikää tarpeeksi, ja päästiinkin mukaan kokeilemaan toimintaa. Ensivuoden puolelle menee kuitenkin Leian kanssa tehdyt kaverikoirakeikat. Epävirallisesti tuli Leiaa käyettyä vanhusten päivätoimintakeskustassa ja vanhainkodissa muutamaan otteeseen.
Mejäilemässä käytiin vaan kerran, mutta pk-jälkeä tehtiin enemmän. Ensi vuonna jäljestellään sitten enemmän..

Ensi vuoden suunnitelmat siirrän toiseen päivään, onhan tässä vielä vuotta jäljellä.. jokunen päivä :)

Koirat eri osoitteissa..

2010-12-19T20:54:00.002+02:00

Tälläinen pieni valkoinen otus pakkasi tavaransa torstaiiltana ja muutti tuohon naapuritaloon muutamaksi viikoksi. Onneksi herralla on siellä hyvät oltavat, ihan jo senkin puolesta että talossa asustelee kaksi ihastuttavaa portugeesityttöstä! Leevi siis asustelee nyt Nastan ja Norin laumanjatkeena.

Leia tosiaan päätti ajoittaa ne juoksut sitten tähän joulunajalle. Kotona on niin hirmuisen hiljaista ja tyhjää. Täältä puuttuu Leevi, jota on hirmuinen ikävä vaikka sitä näkeekin joka päivä ja se on tuossa 100 metrin päässä.. Leiakaan ei ole Leia: sen häntä ei heilu vuorokauden jokaisena hetkenä, se on hirveän rauhallinen, oikea huomionkipeä sohvakoira. Sitä iloista, toiminnanhaluista ja energistä Leiaa on jo kova ikävä, onneksi juoksut ei kestä sitä kolmea viikkoa kauempaa..

Agiliitoa, vetohommia ja tokoilua

2010-12-15T15:18:00.011+02:00

Leevin kanssa taas agiliideltiin maanantaina ja oli oikein kivat treenit. Radalla päänvaivaa pikkupiisonille tuotti irtoaminen, kun itse lähetin koiran puomin alla olevalle putkelle ja sen tuli putken jälkeen hypätä este niin että itse olin puomin toisella puolella (olikohantarpeeksisekavaa :D). Namialusta toikin harjoituksesta sille paljon helpompaa, ja lähtipä se jokusen kerran sinne suoraan lähdöstäkin.. Jaa miten niin ahne..? Herralla oli taas radalla ihanan paljon virtaa, ja sillä oli vaan niin kertakaikkisen hauskaa :D Takaaleikkauksista se ei hämääntynyt lainkaan ja oli oikein pätevä piisoni.

Eilen treenattiin seuraamista sisällä. Oikein kivasti se nököttää perusasennossa, jota siis ollaan opetaltu uudestaan, tavoitteena että piski ei istuisi kilometrin päässä.. Ja aika tiivis se onkin, kunnes aletaan ottaa askelia enemmän kun yksi.
Eihän tuo piski käytä takaosaansa lainkaan, ja se on täysin vino seuraamisessa.
Niinpä vaihtui seuraa treenit takaosankäyttötreeniin. Leevi harjoitteli peruuttamista paksun kirjan päälle, jonka jälkeen vaihdettiin vähän korkeampaan alustaan. Tänään herra opetteli kiertämään etujaloilla takaosansa ympäri tassut korokkeella. Naksuttamalla sillä oli taas niin huippukivaa ;)

Leian kanssa ollaan taas viimeviikkoina käyty juoksemassa tuolla lumisilla poluilla. Viime syksyn crossailulenkit jäi siihen ettei tuo piski tajunnut vetämisen ideaa, sitten millään. Ravaili vain mun sivulla ja yritti ottaa kontaktia. Sitten kun se vetäsi -> kehuin ja koira oppi pari kertaa lenkin aikana kiskasemaan melkein ilmat pihalle äkillisillä nykäsyillään. Onneksi on hyvä joustohihna..
Mutta nyt se vetää, tasaisesti ja hyvin melkein koko lenkin! :) Se sai vaan yhtäkkiä jonkun ahaa-elämyksen, ja vetää niin hyvin. Ja aika kovaa se vetää, ollaakseen noinkin pieni. Vielä olis tänä talvena tarkoitus uskaltautua hiihtämään tuon kanssa. Itse oon hiihtänyt viimeksi ala-asteella, enkä silloinkaan mitenkään loistanut siinä lajissa.. Koiran kanssa se voisi olla ihan hauskaakin, tai Leialla ainakin.. Täytyy ehkä harkita vielä sitäkin.. ;)

Leiankin kanssa on vähän temppuja naksuteltu. Se vaan toimii niin nopeasti että meinaan välillä opettaa sille vääriä asioita.. Ollaan kuitenkin onnistuttu naksuttelemaan 2onn/2off kontakteja paremmaksi, tehty peruutuksia, takaosanhallintatreenejä jne..

Ylin kuva on varsin ainutkertainen, ensimmäinen leikkikuva näistä yhdessä! Ja siinäkin purukalustot niin hienosti ammollaan.. :)

Villahousukansaa

2010-12-12T21:15:00.007+02:00

Viikonloppu tuli vietettyä lähinnä messukeskuksessa, portugeesikehän reunalla - ilman koiraa tosin. Kuvia tuli viikonlopun aikana räpsittyä noin tuhat ja tuli taas tavattua reilusti tuttuja koiraihmisiä. Kiitos kaikille seurasta :) Jos kuvia joku kaipailee niin linkki kuvagalleriaan löytyy linkkilistaltamme.

Leia ei tosiaan päässyt karkeloihin mukaan, vaikka neiti ilmoitettu olikin Helsinki Winneriin. Keskiviikkona lähetin meiliä että missä mahtaa näyttelykirje viipyä ja vastaukseksi sain ettei se koskaan ole tullut perille, pelkkä maksu vain.. Ilmoittautumiskuori jäi siis matkalleen, ja kyllä harmitti hieman. Mutta eihän tuolle mitään mahtanut, hauskaa oli ilman koiraakin :)

Tänään messarista tullessani vein koissut lenkille ja loppuilta vierähtikin tiivisti turkinhoidon parissa. Pesin, föönasin ja harjasin molemmat. Leian viime pesusta olikin vierähtänyt melkein kuukausi ja Leevistäkin melkein pari viikkoa.. Leeviä siistin vain ihan hieman, Leialle jätin suosiolla villahousut ja parran lämmittämään näissä lumipyryissä. Kokeilin samalla sisäkuvien ottamista pitkään aikaan, nyt kun on tuo uusi putkikin (Canon 50mm/f1.8). Tässä molemmista muutamat kuvat, talvilookissaan:

Ollaan me oikeesti treenattu...

2010-12-06T12:23:00.005+02:00

Huomasin justiin etten ole koirien kuulumisista kirjoitellut kuukauteen mitään.. Täällä talven keskellä odotellaan kovasti ensi viikonlopun messarin näyttelyä, lauantaina on Leia menossa pitkästä aikaa kehään ja sunnuntaina sitten ilman koiraa olen menossa koko päiväksi sinne pörräämään kuten perinteisiin kuuluu ;)

Harrastusrintamalla vallitsee tylsin aika, pelkkää tokoa ja agiakin vain toisen kanssa. Ja tokonkin treenaaminen on varsin hankalaa kun kaikki hyvät kentät on joko jätetty auraamatta tai ne on jäädytetty..
Leevin kanssa ollaan joka maanantai-ilta treenailtua agilityä (paitsi tänään kun unohdin kokonaan treenit, ja lupasin mennä töihin..) ja hauskaa on ollut :)
Leian kanssa ollan treenattu sisällä kaukoja ja metallinoutoa. Neiti pitää metskua suussaan kuinka kauan vaan ja hyvällä otteella, mutta jostain syystä se ei tajua että se suussa voisi myös juosta eikä vain varovasti hiipparoida.. Kaukoissa tuo etenee helposti siirtymisissä, mutta takapalkalla se on alkanut toimimaan hyvin :) Muuten ollaan seuraamista hinkattu ja paikallamakuuta sisällä, sekä eteentuloa.
Ulkona ei olla pahemmin viitsitty paikallamakuuta treenailla kun on niin kylmä..
Mietin parhaillaan että imottaisko Leian mölleihin parin viikon päähän.. Tekisi ihan hyvää hakea sille jotain häiriötä, mutta se pirun paikallamakuu. Noh, katsotaan.

Mitäköhän kivaa koirille keksisi näin talvella..Ei taida noista valjakkoakaan saada :-D Ainakin ne kehittää hyvät lihakset itselleen lajissa nimeltä hepulointi vapaana lumihangessa, ja se on molempien suosiossa :D Leevikin on alkanut taas piristymään kun on pakkasta, niin sille joka vuosi käy.. ;)