Ollaanko saatu mitään aikaan?

Onpas taas aikaa kulunut ihan huomaamatta viime päivityksistä, mutta ei tässä juuri mitään ole tapahtunutkaan. On ollut ihan kauheita pakkasia viimeaikoina, eikä olla saatu kauheasti aikaiseksi. Ollaan kuitenkin tokoiltu hieman, käyty Leevin kanssa agiliitelemässä ja uimareissulla sunnuntaina. Edellinen viikonloppu tuli vietettyä kasvattajan jatkokurssilla, missä oli taas mielenkiintoisia luentoja ja hyvää keskustelua koirista, kahden päivän ajan.

Sunnuntaina suunnattiin Hyvinkäälle uimaan ja tälläkertaa Leian kanssa. Ennen uintia ehdittiin myös käydä riehuttamassa portugeesiviisikkoa metsässä, kokoonpanolla Leia, Nasta, Nori, Edi ja Nella. Siihen vielä puolen tunnin tehokas uinti päälle, niin kyllä oli väsynyt neiti illalla..

Leia oli joskus vuosi sitten viimeksi tuolla polskimassa, ja silloin se oli ihan paineessa kokoajan.

Niinpä otin neidille uittajan altaaseen, joka auttoi sitä rampeilta lähtemään veteen. Muutaman kerran neidin sai tökkästä altaaseen pelastusliiveistä, mutta sitten tuo alkoi menemään täysin itse "uimaan" käskystä :) Leia ui tosi hienosti ja olin tosi tyytyväinen että se hoksasi nuo rampit niin nopeasti. Pelastusliivit heitettiinkin melko nopeasti pois, eikä uittajaa enempiä tarvittu avustamaan. On se taitava pieni vesieläin :) Kuvia ei tälläkertaa ole, vaikka kamera olikin.. Oli niin kylmä että kameran linssi oikeen huurustui sisälle tullessa.

Leian kanssa tokoiltiin ulkona maanantaina pienen tauon jälkeen, ja ei jestas millä innolla se teki, huh. Kuumeni ehkä vähän liikaakin, mutta tollasen draivin kun saa pidettyä niin olis aika hieno.

Siitäkin huolimatta se teki tosi nopeita ja täpäköitä seuraamisia ja jääviä, luoksetuloista puhumattakaan. Kaukoja ollaan tehty kotona takapalkalla, ja matkaa otettu kymmenenkin metriä, eikä etene yhtään. Eri asia sitten kun alustaa ei ole, mutta näin treenaillaan jonkin aikaa ainakin..

Maanantai oli tuttuun tapaansa varsin epäonninen päivä bussiliikenteen suhteen, mutta ehdittiin kuitenkin treeneihin vaikka vähän myöhästyttiinkin. Lopulta käveltiin loppumatka, eli yhteensä tuli lämpättyä koiraa n. 4 km matkan verran ennen treenejä. En jäänyt turhaa jäädyttämään pikkukoiraa pysäkille, kun busseja ei kuulunut millään..

Ensimmäinen rata oli lähinnä huvittavaa sähellystä kuten meidän meno varsin usein tuppaa olemaan :D Mutta hauskaa oli ja se on tärkeintä! Toinen rata menikin sitten paremmin, koira meni minne kuului ja itsekkin muistin radan.. Ja vitsit tota intoa mikä tossa pikkueläimessä on :)

Leevin kanssa tokoiltiin eilen vähän sisällä. Tein sen kanssa n. 5 minuutin paikallamakuun (leia spurttaili siinä vieressä, mutta ei tuo välittänyt), olin itse toisessa huoneessa. Tyyppi on niin levollinen ja rauhallinen, olispa Leiakin.

Leevillä seuraaminen tuppaa välillä menemään liikaa käsieni tuijottamiseen, ja niinpä eilen taas treenattiin namialustalla, joka oli välillä edessä ja välillä takana. Lähinnä vaan perusasentoja tehtiin ja palkkasin vapauttamalla alustalle, sepä sai taas biisonin innostumaan ja hyvin se teki!

Tänään oli taas Leevin puunauspäivä. On se vaan söpö, vaikka sen päässä tuota turkkia onkin vähän heikonlaisesti.. :D Muuten turkkia on vaikka muutamalle muullekkin koiralle jaettavaksi.

Mutta nyt muistuttaa herra taas bichonia, kun on vähän siistitty turkkia.

Kevätauringon alla

Tänään oli vapaata sekä koulusta että töistä, kun saatiin luennot muutettua etäopiskeluun tälle päivälle. Niinpä pääsin pitkästä aikaa lenkille valoisaan aikaan, ja se piti tietysti hyödyntää ottamalla kamera mukaan :)
Kovan pakkasen takia meinasi kädet jäätyä kuvatessa, ja niinpä kuvia ei tullut otettua kuitenkaan kun reilun sadan kuvan verran, ja niistä ei onnistunut juuri mikään.. Jostain syystä en osaa millään kuvata tuota valkoista otusta.

Vinkkejä otetaan vastaan, tuntuu että vaikka kuinka säätäisin valotusta niin koira maastoutuu taustaan aina..

Tällä viikolla ollaan käyty Leian kanssa useampana iltana juoksemassa, ja se on vetänyt tosi hienosti! Ihan uusi juttu oli kun tultiin pihaan vetokamppeiden kanssa, niin neiti oikeen kiljas että eikös lähdetä jo ja lujaa.. ;) Yleensä se on vaatinut alkuun enemmän tsemppausta lähteä vetämään, mutta nyt on ollut intoa paljon enemmän, eikä se ihan kokoaikaa kysele lupaa että onko nyt ihan oikeasti vetäminen sallittua.. Sehän on, aina kun on valjaat päällä!

Treenattukkin ollaan, tokoa Leian kanssa ja agia Leevin kanssa. Maanantain agitreeneistä en enää muista juurikaan mitään, mutta ohjureita taas käytettiin kepeillä ja Leeviä ne ei enää häirinnyt kuten viimekerralla. Muuten herra taisi toimia ihan hienosti, mitä nyt ärsytti sen äänekkyys radalle lähtiessä ja usein se kiljasee edellisellä esteelläkin jos ei seuraava käsky tule riittävän nopeasti...

Leian kanssa on tehty hienoja paikallamakuita, se on ollut varsin rento ja häiriönä on ollut mm. ohi kulkevia koiria ja ihmisiä. Ehkä siitä vielä saadaan varma, joskus.. Mä en kyllä osaa luottaa tuohon koiraan paikallamakuussa, ehkä se on se suurin ongelma..? Ollaan tehty myös jääviä juoksuvauhdista ja olleet tosi nopeita :)

Eilen oli koirien pesupäivä, jos niiltä kysytään niin ennemminkin kidutuspäivä ;) Keskiviikkona saapui uusi turkinkuivain, Metro-fööni. Nyt ei enää tarvitse kuivailla koiria neljää tuntia viikossa hiustenkuivaajalla, kun reilulla tunnillakin selviää turbolla! Koirat eivät olleet ihan samaa mieltä uudesta föönistä, ja etenkin Leia pisti ihan kunnolla vastaan.. Mutta arvatenkin fööni voitti koirat. Mutta eiköhän ne ala tottumaan, kun ei muutakaan vaihtoehtoa ole. Nyt on taas puhtaita ja hyväntuoksuisia koiruuksia :)

Ihmetyksiä ja oivalluksia agikentillä ja vähän muuallakin

Maanantaina oli Leevin agilitytreenit Konalassa. Tälläkertaa treenattiin erityisesti keppejä, ja ensi kertaa otettiin käyttöön ohjurit kepeille. Leeville on ihan alkuun opetettu kepit siis ihan käsiohjauksen avulla, eikä ne vielä monen vuoden treeninkään jälkeen ole kovin varmat saatika itsenäiset. Välillä kepit on tosi hyvät, mutta toisinaan liika innostus agiradalla tuottaa sen että koira menee satunnaisesti väärään väliin tai unohtaa viimeisen välin kepeistä.. Ohjurit kepeillä eivät siis varmaan olleet ollenkaan huono idea, mitä nyt Leeville ne tuottivat hämmästelyn aihetta. Alkuun mentiin ihan pelkkiä keppejä että tuo tottuisi ohjureiden olemassaoloon, ja kun ne eivät sen enempää näyttäneet sitä häiritsevän niin otettiin ne sitten osaksi rataa.

Leevi oli taas täynnä energiaa ja yrittikin melkein joka kerta ottaa varaslähdön, joten palkkailin välillä pelkästä odottelusta. Ja tuolle räksyttämisellekkin pitäisi varmaan tehdä jotain.. Radalla se kummasteli sitten enemmänkin noita keppejä, ja hyppeli useampaan otteeseen ohjureiden yli.
Tämän jälkeen se kokeili varovaisempaa taktiikkaa, ja kurkisteli aina kepin takaa että mahtaakohan tosta päästä nyt läpi.. Eli ensin sählättiin ja sitten sählättiin ja tarkisteltiin. Vikasta välistä se kurkisti vielä tarkemmin, että pääseeköhän tästä labyrintistä pois ollenkaan :D

Leian kanssa ollaan taas tokoiltu, eilen lähinnä kaukoja ja paikallamakuuta, ja tänään paikallamakuuta, eteentuloja ja seuraamisia. Paikallamakuissa ilmeni tänään jotain ihan uutta, nimittäin ennakointia. Se kai kuvitteli että nyt tehdään kaukoja ja luuli vielä ollensa tosi taitava, kun teki niin hienot maahan-seiso-maahan vaihdot tosi kaukaa käskytettynä.. Niinpä tehtiin sitten vaan yksi 2min. makuu n.30 m. matkalla ja muut melko lyhyitä, mutta palkkasin vaan että se odottaa maassa kun kävelen poispäin. Toivottavasti ei ala toistumaan, mutta voipi olla että jätetään ne kaukot vähän vähemmälle tai sitten keksin niihin kokonaan uuden käskyn?
No, onneksi seuraamiset oli ihan huippuja, ja neiti upeassa vireessä :)