Kuulumisia pitkästä aikaa

Jopas on vähentynyt tämä kirjoittelu blogiin, lähinnä sen takia ettei koirien toilailuista ole juurikaan mitään kirjoitettavaa ollut viimeaikoina.. Sateinen marraskuu, treenimotivaatio vähän laskenut ja kokoajan sataa. Lisäksi isän poismeno on hidastanut vähän tätä treeniputkea, kun on ollut muutakin järjestelyä ja ajateltavaa.. Mutta täytyy kyllä sanoa että tämän parempaa tassuterapeuttia ei kyllä ole, Leia tuo mulle lahjoja, nukkuu vieressä, pusuttelee ja heilúttaa häntäänsä 24/7. Siitä säteilee sellainen elämänilo. Tämän fiiliksen innoittamana päätin lähettää sähköpostianomuksen, päästäksemme mukaan kaverikoiratoimintaan tuomaan tätä iloa myös sellaisille ihmisille jotka ovat sen tarpeessa. Sain viestiä että vaikutamme hyvältä koirakolta kaverikoiratoimintaan, mutta koiran tulisi olla mielellään 2 vuotias jotta elämänkokemusta olisi kertynyt riittävästi. Nyt mietin pitäisikö yrittää Leevin kanssa, mutta katsotaan.. Vuoden päästä sitten viimeistään kehotettiin ottamaan uudelleen yhteyttä. Saattaa olla että Leia lähtee vielä lähiviikkoina vanhainkotiin tutustumaan, työharjoittelupaikkaani..

Leevi on nyt kolme viikkoa asustellut pois kotoa, ja varmaan viikon sisällä tulee takaisin. Hoitopaikka vaihtui kylläkin, Leevi muutti Heidin luokse. Mikäs sen ihanampaa kun kahden piisonitytön kanssa asustella :-) Leian juoksuista ei ole enää muita merkkejä kun uroksia hullaannuttava tuoksu :-D Leevin kanssa kun tiistaina vietin koko päivän kun lähdettiin kyläilemään niin en voinut välttyä tuijottavalta katseelta, ulinalta, itkulta, nuolaisulta - epäilemättäkin tuoksuin Leialta. Tarkoitus oli silloin lähteä agilityyn illalla, ja tuli taas esille miten kätevää oliskin omistaa auto ja kortti.. Varasin aikaa pari tuntia ja neljällä bussilla piti mennä. Bussit tuli ihan miten sattui, aikaa meni lähinnä pysäkillä seisoskeluun sateessa. Lopulta jouduin ilmoittamaan ettei me millään ehditä, kun oltiin vasta puolivälissä matkaa kun treeneihin oli enää vartti aikaa. Niinpä tein U-käännöksen ja lähdin viemään Leeviä takaisin..
Välillä tekisi mieli lopettaa koko agility, kun on niin hankalan matkan päässä ja olen aina vasta puolenyön jälkeen kotona. Mutta joku mut saa aina jatkamaan, ehkäpä se hymy joka koiran naamalle syttyy päästessään radalla ja se fiilis hyvin menneen tunnin jälkeen :-)¨

Leevin hoitojaksosta on ollut myös hyötyä, tuntuu että on ollut tosi positiivista saada olla Leian kanssa kaksin, ja se kyllä nauttii kun saa olla ainut koira. Muutenkin olen oppinut tuntemaan tuota koiraa paremmin, ja se mua. Ihan sellainen olo että luetaan toisiamme ihan pienistä eleistä, melkeinpä ajatusten kautta :)

Leian kanssa ollaan tokoiltu joka päivä. Alon liikkeitä hinkattu kaikkia paitsi hyppyä. Seuraamisessa ollaan taas edistytty, käännöksissä eritoten :) Kaukoja ollaan treenitty ihan hyvillä tuloksilla ja kapulan pitoa perusasennossa ja edessä. Vielä tarvitsee kapulasta pitää kiinni itsekkin, mutta osaa ottaa sen suuhunsa eri korkeuksilta ja suunnilta. Pikkuhiljaa, eihän tässä mikään kiire sen kanssa olekkaan.

Viikkokuulumisia

Leevi käväisi eilen kotona pesussa ja trimmissä. Viime turkinhoitosessiosta olikin jo melkein kaksi viikkoa kulunut, ja oli sen tarpeessa. Kovasti herra olisi halunnut päästä Leiaa moikkaamaan, mutta haaveeksi jäi. On se hyvä että Leevillä on hoitopaikka, muuten täällä olisi varsin hullua menoa :D Naapurinkin koira istuskelee suurimman osan ajastaan oven edessä itkemässä.
Pahin aika juoksusta näyttäisi kuitenkin olevan takana. Neiti ei enää vuoda niin paljoa, on vähän tasoittunut mielialoiltaan, eikä enää tee tarpeitaan sisälle ihan joka päivä mitä ensimmäisellä viikolla teki.. Paremmalla puolella siis ollaan.

Elämä juoksúisen nartun kanssa on kovin tylsää kun ei voida käydä kavereiden kanssa lenkeillä, ei treeneissä jne. Ollaan tehty tokoakin ihan säälittävän vähän. Ostin Leialle kyllä 250g kapulan ja ollaan harjoiteltu pitämistä ja luovutusta ihan sisällä vaan. Kapulan se ottaa mielellään suuhun ja luovuttaa hyvin, täytyy vaan alkaa lisäämään kestoa pikkuhiljaa.

Leeviä olen käynyt melkeinpä joka toinen päivä katsomassa. Mupen ja Virvan seurassa se on viihtynyt hyvin. Mupen kanssa oli joku pieni yhteenotto tullut, mutta onhan ne leikkineetkin pieniä hetkiä yhdessä :) Tiistai-illaksi sieppasin Leevin taas agitreeneihin konalaan.
Tehtiin alkuun ihan vaan keppitreeniä. Ensimmäinen kerta täytyi näyttää että istä välistä mentiinkään kepeille sisään ja saada keskittymistä. Seuraavilla kerroilla alkoikin mennä ´huomattavasti paremmin.
Tehtiin myös helppoa rataa, missä oli vähemmän treenin alle jäänyt este: keinu!
Keinun kolahdus lattiaan oli aika kova, huomattavasti kovempi ääni mitä ulkona treenattuna. Eipä se Leevin menoa haitannut :) Hyvin lähti keinulle ja muisti vielä jarruttaakin keinun alastuloa. Kivat treenit oli, Leevillä taas virtaa vaikka muille jakaa :)

Leia 1 v.!!

Niin se vaan on, pakko kai se on uskoa. Tuo pieni portugeesilapsonen on jo kokonaisen vuoden ikäinen!! Aika menee hirveää vauhtia, juuri äsken se oli aivan pienenpieni koiralapsi..

Onnea siis Leialle, sekä muille Pennydalen E-pentusille: Lentolle, Miinalle, Hilmalle, Ellille, Dieselille, Fedolle ja Rikulle!! :)

Leian synttäreihin kuului pitkä aamulenkki pellolla ja illalla kakun syöntiä. Kakun väsäsin NEU:sta, Lohi-riisi neusta, kong-tahnasta, punajuuripaloista ja nakinpaloista, sekä päällä koristeena persiliaa :)

Talvileikkejä ja agilityä

Yllä siis kuvia Leian tämän päiväiseltä päivälenkiltä lumisateessa :) Kyllä se nauttiikin saadessaan riehua lumisessa metsässä..

Leialla nyt sitten alkoi ensimmäinen juoksu ja Leevi joutui pakkaamaan tavaransa ja muuttamaan Mupen seuraksi Virvan luokse. Bussilla Leeviä pääsee nopeasti moikkaamaan kun ikävä iskee :) Muutenkin herra on viihtynyt siellä oikein hyvin ja pojat tulee hyvin juttuun keskenään. Itsekkin olen tyytyväinen että Leevillä on hyvä hoitopaikka, kiitos Virva kun jaksat sitä piisoniriiviötä hoidella :)¨
Ihan hyvään saumaan juoksu tuli, vaikkakin harmittaa se että tällä viikolla olisi vielä ollut viimeinen kerta Toko1 kurssia. Ehkä tauko ohjatuista tekee ihan hyvääkin.

Tänään kävin kaappaamassa Leevin agilitytreeneihin. Onnistuin sitten myöhästymään sieltä yli 20 minuuttia kun matkanteko kesti peräti kaksi tuntia.. Mutta päästiin kuitenkin mukaan hyvin. Tehtiin hyppysuora ja siitä aina takaaleikaten kepeille. Tämä tuotti Leeville suurta päänvaivaa ja aika sähläystä oli. Pikkuhiljaa meni kuitenkin paremmin. Se mihin olin tyytyväinen oli keppien suorittaminen ylipäätään, nyt kun se sai mennä täysimittaiset kepit niin ne meni ihan super hyvin! Ollaan pitkään tehty vaan puolikkailla, ja niillä Leevi ei toimi lainkaan niin hyvin. Nyt se pääsi vetämään ne kovemmalla vauhdilla. Renkaalle tuo tarvitsi edelleen tosi vahvan käsimerkin, aina jos vähän huolettomammin ohjaa niin se säntää alta.
Lopuksi tehtiin taas vauhtirataa ja Leevillä oli hurjan kivaa :-)

Kuulumisia..

Kuvat on viime viikonlopun pitkältä aamulenkiltä metsästä. Sen jälkeen ehtikin jo muuttua sää talveksi ensilumien tultua keskiviikkona, ja sitten taas torstaina alkoikin ne ihanat räntäkelit..

Koirien kanssa ei ole kauheasti tällä viikolla tullut tehtyä, mutta jotain kuitenkin. Muitakin tärkeitä asioita on ollut mielessä, ja kiirettä. Koirat on joutuneet irrottautumaan normaalista arjesta, kun itse olen työharjoittelujaksolla tehden vuorotöitä viikonloput mukaanlukien. Koirat mitä parhaimpia tassuterapautteja kaiken ilon ja surun keskellä pimeissä syysilloissa :)

Jäljestykset on jääneet milloin mistäkin syystä. Lähinnä kuitenkin sen takia ettei tuolla loskassa voi pistää neniä töihin ja sammuttaa kaikkea motivaatiota lajiin..

Sunnuntaina oltiin Myyrmäkihallissa lemmikkimessuilla tuon juniorin kanssa. Sen lisäksi että pääsin ihailemaan kissoja (siperiankissan kun joskus tulevaisuudessa tähän koiralaumaan saisi <3)>

Mätsäristä saaliina pätkä punaista nauhaa ja hyvää kehäkokemusta. Leia käyttäytyi mallikkaasti eikä väistänyt tuomaria lainkaan!! Oli se vaan hieno :) Leia pääsi punaisten kehässä jatkoon, muttei neljän parhaan joukkoon kuitenkaan. Koiria oli 41 isoissa koirissa.. Leian parina ollut partis sijoittui sinisten ensimmäiseksi.

Leevin kanssa agitettiin tiistaina normaaliin tapaan. Treeneistä en kauheasti jaksa kirjoittaa, kiitos hyvän (ja ennen kaikkea pitkän) muistini.. Jotain helpohkoa rataa tehtiin, aiheena takaaleikkaukset. Taas tultiin saman ongelman eteen kun ennen, koira tekee aina "takaaleikatun" esteen jälkeen pienen voltin. Juuri kun luulin että päästiin tästä eroon, mutta edes pari kertaa saatiin onnistuttua tässä paremmin. Lopuksi tehtiin ympyrärataa motivaation säilyttämiseksi. Pääsipäs tuo pikkuotus vähän irrottelemaan :)

Leian kanssa ollaan tokoiltu lähes päivittäin vähän jotain pientä. Ollaan keskitytty seuraamiseen jälleen, mutta nyt jotain tulostakin on vihdoin. Olen tehnyt vähän pidempää seuraamiskaaviota, käännökset alkaa sujua myös vasemmalle ja täyskäännöksissäkin koira pysyy mukana. Juosten seuraaminenkin sujuu kivasti. Myös luoksetuloja on tehty ja hinkattu lisää liikkeestä seisomista.

Perjantain ohjatuissa tehtiin hyppyä paljon. Tein Leian kanssa ensin namialustalla irtoamista hypylle ja ihan erikseen harjoiteltiin esteen takana seisomista. Hyvinhän se sujui, vaatii vaan paljon treeniä lisää ennen kun saadaan siitä valmis liike kasaan.

Treenattiin myös liikkeestä seisomisia, ihan hyvin tuloksin :) Samoin paikallamakuu tehtiin, mutta perskule se sitten pääsi istumaan taas jossain välissä. Muuten meni kyllä hyvin tämä liike, mutta ei se vielä jaksa kovin pitkää kestoa tässäkään. Toisaalta ymmärtäähän sen, se on kuitenkin ihan lapsi vielä..

Tätä kirjoittaessa tapahtui suuri ihme > Leia ja Leevi leikkii yhdessä :o Toinen kerta vuoden sisällä.. Mitä ihmettä..? Tämä tarkoittaa myös sitä että koirat tulevat jatkossa viettämään päivänsä eri huoneissa, ettei vain olisi juoksu alkamassa.