13.7.2015

Ensimmäiset rallytokokisat


Vietettiin Leian ja Nemon kanssa pitkää viikonloppua Tampereen seuduilla.

Torstaina illalla treenien jälkeen junalla kohti Lempäälään, jossa ei junan ovet auenneetkaan yrityksistä huolimatta - joten löysin itseni Tampereelta näiden otusten kanssa. Onneksi konnari pisti tuulemaan kun ilmoitin etten meinaa yötäni viettää Tampereen asemalla ja järjesti illan viimeisen Pendolinon pysähtymään Lempäälässä että päästiin perille.
Perjantaina hengailtiin äidin ja siskon perheen luona, seikkailtiin metsässä reilu 15km lenkki ja Leia pääsi ihanaan mädältä haisevaan järveen uimaan..
Lauantaina seikkailtiin koirien kanssa Ylöjärvellä kisareissulla melkein koko päivä.
Sunnuntaina seikkailtiin taas lempäälän puolella kunnon sateessa lähemmäs 15 km kun metsästettiin helsinkiin suuntaavaa bussia, jota ei kuitenkaan koskaan näkynyt.. Onneksi päästiin junalla lopulta keskustasta helsinkiin päin.
Konnari katseli junassa penkin alla makaavia väsyneitä matkakavereita ja totesi että nuo saat kyllä kaupan päälle, viis jostain lemmikkimaksuista. Oltiin varmaan vähän nuukahtaneen näköisiä koko sakki, koirat litimärkiä itsestäni puhumattakaan. Sellainen seikkailu tälläkertaa, mutta hauska viikonloppu oli kyllä kaikkiaan :)

Leevi seikkaili viikonlopun Heidin laumassa, kolme bichontyttöä seuranaan. Olisi taatusti viihtynyt pidempäänkin, sen verran kivaa oli sillä ollut :)

Sitten niihin rallytokokisoihin, joihin vaan Nemon piti osallistua. Torstaina tulikin viesti että otanko Leialle paikan varasijalta vastaan ja toki vastasin myöntävästi. Sen jälkeen vasta mietin että oliko se kovin järkevä veto, Leian kanssa ei olla tehty rallytokoa kun sen yhden treenin verran jolloin harjoiteltiin eteentuloa ja seuraamista lähinnä.. Oikealta se ei osannut tulla sivulle ja sen sellasta, mutta olihan meillä 1,5 päivää aikaa opetella :D

Leia oli starttasi luokassa ensimmäisenä. Se olisi ehkä tarvinnut paremman virittelyn ennen suoritusta. Rata meni yllättävän sujuvasti ja yhtään virhettä ei otettu ylimääräisistä istumisista, yksi eteentulo ei ollut kovin sujuva mutta sain sen kuitenkin jotenkin pelastettua ilman uusimista. Leia teki kaiken kyllä ihan hyvin, mutta huomasin että se paineistui jännittämisestäni, eikä tehnyt töitä yhtään niin intensiivisesti ja täpäkästi mihin olen tottunut. Ei mitää parasta Leiaa, mutta ilmeisesti ei kovin pahasti mokailtu koska saatiin 94 /100p. ALOHYV.

Nemosta olin tosi tyytyväinen että se oli niin hyvässä mielentilassa, teki innolla töitä ja seurasi kylttien välit hyvin. Vasemmalle käännökset kaikissa muodoissaan ei olleet niin parhaita mahdollisia ja viimeinen 270 asteen käännöksessä olin vähällä kompastua siihen. Nemolle sama pistemäärä kun Leialle eli 94/100p. ALOHYV.

Tasapeli kaveruksille ;) Aika hauska että saatiin sama pistemäärä vaikka virheet oli tulleet ihan eri kohdista. Arvostelulomake ei sanonut mulle oikein mitään (olis varmaan fiksua lukea niistä enemmän) mutta vähän luulen että lukko saattoi välillä nousta vahingossa (hihnan kanssa kävely on pirun haastavaa..) ja muutama kauneusvirhe tuli kyllä molempien radalla.

Tämän innottamana lähdetään kyllä metsästämään koularia molemmille, jospa elokuulle saisi muutamaan kokeeseen paikan. Pitää olla skarppina että ehditään mukaan :) Ja miksei Leevinkin kanssa voisi kokeilla kisaamista rallyssä tässä syksyn aikana! Sille vaan pitäisi opettaa seuraamista uudelleen, kun ei olla pitkään aikaan oikein tokoa tehty.

5.7.2015

"Ihana pikkukoira"


Käytiin Nemon kanssa tokokokeessa tänään Hyvinkäällä, ensimmäinen kerta yhdessä kehänauhojen sisäpuolella. Kova helle osuikin sitten tälle päivälle ja pitkä päivä auringossa. Kisapäivä matkoineen venähti kymmentuntiseksi. Nemo ei antanut itsestään parasta, mutta tsemppasi hyvin ja olen siihen tosi tyytyväinen. Se on kyllä tosi helppo kisakaveri, ei turhia hötkyile ja matkustaa mielellään.

Tuomarina Pernilla Tallberg. Tältä näytti pisterivistö:

Luoksepäästävyys 10, nökötti hienosti sivulla ja vähän nuuhkaisi tuomaria
Paikallamakuu 10, tästä olen superiloinen,  Nemo oli rauhallinen ja piti kontaktia
Seuraaminen kytkettynä 8,5, vinoja perusasentoja eikä muutenkaan mitään parasta Nemoa
Seuraaminen vapaana 9, samoja juttuja kun hihnassa mutta vähän parempi kuitenkin.
Maahanmeno 8,5, en muista mistä pistevähennys lähti mutta ei se mikään huippusuoritus ollut
Luoksetulo 10, innokas ja iloinen, tuli vauhdikkaasti ja suoraan perusasentoon
Seisominen 0, jäi istumaan! Ihan hieno liikkeestä istuminen kyllä, vaikkei olla sitä treenattu edes. Kehänauhojen ulkopuolella teki kyllä tosi hienoja seisomisia.
Estehyppy 8, hyppäsi hyvin mutta ennakoi istumisen.
Kokonaisvaikutelma 10, tuomarin mukaan "ihana pikkukoira ja hurmaava pari", kehui Nemon tekemistä ja harmitteli seisomisen nollautumista.

Mutta 166p. ALO1! Ykkönen kuitenkin siitä typerästä nollasta huolimatta :)

Seuraavaksi varmaan katsellaan avokokeita Nemon kanssa. Elokuun alkupuolella ainakin näyttäisi olevan hyvin kokeita lähellä. Lähiviikkojen tavotteeksi siis noudon ja ruudun opettelua :)

2.7.2015

Rallytokohurahdus

 
 
Kokeiltiin Leevin kanssa rallytokoa joskus kuusi vuotta taaksepäin. Innostuin äkkiä lajista missä "melkein mikä vaan" on sallittua. Nopeasti kuitenkin into lakkasi kun tuntui ettei koiralta vaadittu mitään. Sisäinen perfektionistini ei sulattanut kehuja hyvästä seuruusta jossa koira seuraa puolen metrin päässä, tuntui että kaikki sinnepäin suorituksetkin oli hyviä enkä saanut siitä oikein mitään irti. Unohdin koko lajin vuosiksi.

Viimesyksynä Nemon tultua ajattelin että jotain täytyy senkin kanssa alkaa harrastamaan ja pelkkä tokon toistaminen on aika yksipuolista. Agi suljettiin pois rakenteen ja jumiutumistaipumusten takia. Sinänsä harmi, koska Nemosta saisi ihan mahtavan agilitykoiran. Siispä käytiin kokeilemassa rallytokoa ja innostuin vähän.

Kevät meni aikalailla sumussa ja toko oli kuitenkin ainut mihin ehdin panostaa edes vähän. Mutta nyt kesällä ilmoittauduin rallytokokurssille ja joko oma asenteeni on muuttunut tai sitten laji vaan on kehittynyt vuosien aikana - koska rallytoko on kivaa! Edelleen uskon että koiran kouluttamisessa pääsee vähällä rallyssä jos tavoite on vaan juuri ja juuri päästä kisoista läpi. Mutta sitten kun halutaan mahdollisimman tyylipuhdas ja iloinen suoritus niin sitä voikin hinkkailla vaikka kuinka paljon. Nemolle ja Leialle alokasluokka tuntuu olevan aikalailla läpihuutojuttu, ohjaajalle ei. Haasteita ei niinkään tuota liikkeet vaan se että osaa itse suorittaa liikkeet oikeasta kohdasta kyltteihin nähden ja muutenkin suorittaa ne oikein. Jo hihna kädessä käveleminen on yllättävän haastavaa..

Ihan ykköslajiksi en rallytokoa kaavaile, mutta se voisi olla hauska lisä meidän viikko-ohjelmaan ihan pysyvästi. Hauska nähdä miten pitkälle sitä itse voisi päästä tuossa lajissa, oppiiko niitä ylempien luokkien kylttejä koskaan kaikkia ja muistaako niitä kymmeniä sääntöjä. Ehkä Leevinkin kanssa voisi kokeilla uudestaan? Tai jos ei kisalajiksi niin ihan hauskanpitoharrastukseksi ainakin?

 
Leia 3kk kokeilemassa rallytokoa. arkistojen uumenista ;)