18.12.2009
Kuulumiset talven keskeltä
Noniin, eilen saatiin uusi kone vihdoinkin kotiin. Vanha meni kuukausi takaperin rikki, juuri edellisen päivityksen jälkeen. Eli ilman konetta on menty, siitä johtuu tämä pitkä tauko blogin päivittämisessä.
Leian kanssa käytiin tänään eläinlääkärissä rokotuksella. Neiti oli ihan innoissaan, häntä vaan heilui kun oli niin kivoja ihmisiä, kiva paikka ja sai namejakin. Vaaka näytti 17,5 kiloa, kuulemma oikein hyväkroppainen ja lihaksikas neiti. Tämän jälkeen käväistiin hakemassa corgiherra Riku mukaan metsälenkille ja luvassa oli taas pari tuntia riehumista metsässä.
Leian ruoka-asiat on vihdoinkin saatu kuntoon! Platinum Naturalia on nyt annettu kuppiin pääasiallisesti, ja koulutusnameina ne kelpaa myös.
Yleensä päivän toinen ateria on ollut jotain raakaa, vaihtelevasti eri murre-mixejä, NEU’ta tai erilaisia jauhelihoja. Lisäksi öljyä annan jokaisen aterian lisäksi. Vatsa on ollut ihan loistokunnossa, vihdoinkin!
Leian turkki on nyt pahimmassa vaiheessaan (toivottavasti). Ollaan pahimmilla pakkasilla käytetty manttelia, jonka seurauksena turkki on niin totaalisessa huovassa ja solmussa että sen harjaamiseen päivittäin menee n.1,5 tuntia. Nyrkin kokoisia takkupalloja on joka paikassa, ja sitten juuresta asti menee ihan huopaan. Ei siinä auta kun tunnin harjaussessio joka päivä ja lähes viikoittainen pesu-föönaus operaatio.
Turkkia on tullut huimasti lisää, ja se on muuttunut paljon karkeammaksi ja pidemmäksi.
Leian kanssa ollaan treenattu vaan tokoa viimeaikoina. Seuraamista ollaan erityisesti (taas) hinkattu, paremmalta näyttää. Mutta pääasiassa Leia on saanut vaan nauttia vauhdikkaista talvilenkeistä koirakavereiden kanssa. Kerätään voimia kevään harrastuksiin J Käväistiin me hyvinkäällä pari viikkoa sitten uimassa vesikoiraporukalla. Leia joka rakastaa uimista käyttäytyi siellä ihan oudosti. Neiti pisti hirveän uhman päälle että “huikamala-uimaan en mene”.. Oli niin hirveän pelottavaa, mutta kyllä se ui kuitenkin kun avustin sen sinne altaaseen pelastusliiveistä.. Mielialat on juoksujen jälkeen välillä vähän ailahtelevia, oliskohan valeraskautta tai jotain kun on vatsakin vähän turvonneen olonen. Nyt tuntuisi kyllä että on tasoittunut taas jonkin verran.
Ollaan ihan aktivoinniksi treenattu molempien kanssa temppuja, erilaisia kosketus-juttuja ja eri esineiden/tavaroiden noutoa sekä ihan kuvin vuoksi valojen sammuttamista yms. Naksuttamalla tietenkin.
Leevin kanssa ollaan kyllä viikoittain juostu agitreeneissä ja ihan kivasti on mennyt. En jaksa pidempää agipostausta laittaa, saatika muista viimeisen kuukauden treeneistä kovinkaan paljoa.
Eipä tässä sitten kummempia, kun nauttikaa kaikki blogiimme eksyneet näistä ihanista pakkasilmoista ja ennen kaikkea lumesta!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti