Syystouhuja

Koska viikkoon ei ole blogissa tapahtunut minkäänlaista elonmerkkiä, niin eiköhän ole aika taas jotain kirjoittaa, vaikkei mitään erityistä olekkaan kerrottavana.
Viileämmät ilmat on aktivoineet meitä liikkumaan enemmän. Päivittäisten useiden tuntien pituisten metsälenkkien lisäksi ollaan pari kertaa viikossa käyty Leian kanssa pyöräilemässä ja canicrossailemassa. Neitonen vasta harjoittelee vetämistä, mutta pikkuhiljaa se alkaa päästä jyvälle mistä on kyse. Toisinaan on tien päässä ollut joku kaveri houkuttelemassa koiraa, ja silloin ei vauhtia puutu koirasta ;)

Eilen sain vihdoin aikaiseksi suunnata tekemään jälkiä koirille. Pitäisi tässä syksyn aikana ruveta Leialle opettamaan ilmaisuja jäljelle ja vaikeuttaa/pidentää jälkiä. Lisäksi pitäisi keksiä miten saisin sen hiljenemään samalla kun tallailen itse jälkeä. Aivan karmea kiljuminen, kun koira istuu puuhun sidottuna niin täpinöissään että kohta tapahtuu jotain superkivaa.. Mutta juu, Leia teki siis n.60 metrin mittaista jäljenpätkää metsässä ja maasto varsin epätasaista. Jäljellä oli pieni nousu kalliolle ja puunrunkoja, ja muutama loiva kulma tuli siihen tallottua.
Hienoa ja tarkkaa työtä se teki :) Herra Leevi oli myös mukana ja teki n.40 metriä kohtuu suoraa jälkeä samanlaisessa maastossa. Aika jännä miten se nykyään rämpii niin hienosti ihan rämeikössä, ja ennen se kulki hihnanjatkeena metsään kun oli pakko. Leevi jäljesti hyvin tarkasti ja keskittyneesti, ja annoin sen irrota jo aika pitkällekkin liinassa.

Leevin kanssa ollaan myös viikoittain agiliidelty konalassa. Leian kanssa ei olla edelleen ryhmäpaikkaa agiin saatu, mutta vasta me vuosi ollaan odoteltukkin. Ojankoon olisi tarkoitus suunnata taas joku kaunis päivä, mutta se sattuu olemaan niin vaikean matkan päässä ettei sinne ihan jokapäivä jaksa raahautua. Tokoa ollaan tehty nyt kuluneen viikon aikana melkoisen vähän, ehkä pari kertaa. Tosi kivasti on mennyt. Pitäis vaan sitä paikallamakuuta treenailla joskus, ei ole ollut viimeaikoina koiraseuraa sitä vahvistamaan.

Eipä tässä ihmeempiä. Pitkästä aikaa kuvia, tälläkertaa meidän syysretkiltä lähimetsissä. Päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni järjestelmäkamerasta, ja niinpä hain lauantaina Canon EOS 500D'n kahden putken kera. Paljon on vielä harjoittelemista uuden kameran kanssa, mutta tässä nyt ensimmäisiä otoksia..