Mätsärissä Leevin kanssa

Suunnattiin sitten tänään mätsäriin Leevin kanssa kahdestaan, piiitkästä aikaa. Viimeksi Leevi on ollut kehässä pari vuotta sitten, joten halusin nähdä miten tuo otus käyttäytyisi kehässä ja osaako se esiintyä enää ollenkaan. Lähtiessä tihkutti vettä vain harvakseltaan, mutta sade yltyi kokoajan. Paleltiin ja kastuttiin molemmat, mutta kivaa oli silti vaikka ensin kaduttikin koko lähtö.

Leevi näytti taas maailman kärsivimmältä eläimeltä odotellessaan vuoroaan päästä kehään. Se kun inhoaa sadetta ja kastumista enemmän kun mitään muuta maailmassa..
Mutta kehään mennessä muuttui piskin ilme iloisemmaksi ja se esiintyi ihan hyvin. Tuomari kehui esiintymistä, vaikkakin huomautti muutamista innokkaista laukkaaselista. Harmitteli myös sitä ettei Leevi ole ihan edukseen tällä kelillä, ainakaan parin tunnin sateessa seisoskelun jälkeen. Elegantti olemus muuttui vähemmän elegantiksi. Ja minä kun pesin ja trimmasin sitä eilen 3 tuntia.. Nyt se on samannnäköinen kun eilen ennen pesua. Sininen nauha napattiin kehästä mukaan ja nauhakehässä vielä käytiin pyörähtämässä ilman sijoitusta. Mutta nauhakehässä tuo esiintyi ihan superkivasti ja olen tosi tyytyväinen tuohon piskiin. En olisi koskaan voinut kuvitella että näen Leevin esiintyvän iloisesti litimärkänä sateessa. Huippupiski :) Keväällä herra pääsee esiintymään ensin muutamiin mätsäreihin keväällä ja mikäli se todistus hampaanpoistosta saapuu joskus kennelliitolta niin toukokuussa olisi tarkotus korkata veteraaniluokka ;)

Mejäilyä, agiliitoa, tokoilua...

Yhtenä päivänä havahduin ajatukseen siitä että viimekerralta verijäljen parista on kulunut jo vuosi! Ja meidän kun piti pitää tämä laji harrastusvalikoimassa ihan vakituisesti. Eilen sitten korjattiin tilanne ja suunnattiin jäljen tekoon metsään myöhään illalla, ja aamulla sitten herättiin varhain ajamaan ne koirien kanssa.

Mejäilyseuraa saimme siis Nastasta ja Norista, joiden hihnanjatkeille suuri kiitos seurasta :) Molemmat tytöt olivat elämänsä ensimmäisellä jäljellään ja hienostihan ne toimivatkin! Myös Leeville ja Leialle tehtiin melko lyhyet jäljet molemmille, kun en yhtään tiennyt miten mahtavat toimia kun viime kerrasta on päässyt kulumaan niin kauan. Leialla oli taas vähän liikaa virtaa ja sen mielestä mejä on hurjan kivaa mutta jälki täytyy suorittaa sen mukaan mahdollisimman nopeasti. Niinpä sitä saa jarrutella aikalailla liinasta. Mutta jäljen alku löytyi hyvin ja pääasiassa maavainulla mentiin. Toisinaan meinasi pää kohota haistamaan lopussa odottelevaa herkullista lihapullakasaa kohti, mutta jäljesti kuitenkin loppuun saakka.

Leevi oli hurjan hieno! Se eteni jäljellä tarkasti, eikä nenä kertaakaan noussut maasta. Nopeasti sekin tehtävänsä suoritti ja mielettömällä innolla, mutta se ei koskaan näy keskittymisenpuutteena kuten Leialla. Leevi keskittyy jälkeen ihan 100% ja aika ihana katsella sitä kuinka onnelliseksi nenätyö sen tekee. Se on se juttu, missä se on kaikkein omimmillaan. Toivottavasti päästäisiin mejäilemään vielä uudelleen tämän vuoden puolella, ja viimeistään sitten keväällä aktivoidutaan tämän kanssa :)

Päivällä käytiin vielä tokoilemassa portugeesityttöjen kanssa. Mukana menossa oli myös Nastan ihastuttava pentu, Minttu joka oli saapunut viikon hoitoreissulle Nastan ja Norin perheen luokse.
Leian kanssa tehtiin seuraamisia, luoksareita, jääviä ja paikallamakuuta. Paikallamakuussa keskittyi tosi hienosti, eikä ottanut häirötä vieressä luoksetuloja harjoittelevasta Norpasta. Aikaa muutama minuutti. Seuraamisissa meinasi kontakti rakoilla välillä, eikä koira oikeen toiminut yhtä hyvässä vireessä kun yleensä. Liikkeestä maahanmenot oli ihan hyviä, samoin luoksetulot. Peruskivat treenit :)

Tiistaina käytiin Leevin kanssa agittaamassa ja hurja piisoni päätti kokeilla uusia keinoja liian jäässä olevan ohjaajansa kanssa. Jos se ei juokse riittävän lujaa tai pidä kokoajan kartalla minne esteelle ollaan taas menossa, niin ainahan voi tikkasta ohimennen lahkeesta. Kiltti puudelihan se..
Mutta siis itse radasta suoriuduttiin ihan kivasti ja oli oikein hauskat treenit :) Tästä lähtien sitten agitellaankin maanantaisin!

Olispa aina syksy..

Syksy on ihanaa aikaa, erityisen ihanaa oli pitää muutama päivä syyslomaa vailla mitään kiirettä mihinkään :) Maanantaina käytiin Leian kanssa pitkästä aikaa tallilla ja siellä vierähtikin mukavasti koko ilta. Tiistaina jäljestettiin Leian kanssa ja samoiltiin metsissä sekä käytiin Leevin kanssa agitreeneissä. Niin ja tänään sitten Leian kanssa suunnattiin Ojankoon ageilemaan.

Jostain kummasta motivaatio agilityyn palasi ihan huomaamatta takaisin ja viimeaikoina ollaan treenailtu paljon ahkerammin. Mulla on jonkinlainen onn/off suhde tähän lajiin, välillä se on hauskaa ja välillä universumin typerin koiraharrastuslaji. On niin mahtavaa nähdä noiden piskien hyppien tasajalkaa innosta nähdessä että pakkaan treenikamoja ja siitä se ilo vasta irtoaakin kun saavumme agilitykentälle, puhumattakaan siitä ilosta kun ne pääsevät esteitä menemään!
Se onkin syy miksen koskaan ole lopettanut agilityä, vaikka toisinaan turhauttaakin viettää tuntikausia bussissa päästäkseen treenaamaan ja sitä ärsytystä kun mikään ei tunnu onnistuvan. Mutta onhan se hauskaa, silloin kun huomaa että noille on tosiaan jotain jäänyt mieleen ja treenit on onnistuneet, on kaikki vaivan arvoista ja ennenkaikkea mukavaa :)

Leian kanssa päästiin tänään jo vähän kaventamaan kujaa ja lähettelin sitä kepeillä hankalammista kulmista. Hienostihan tuo menikin, pikkuhiljaa se alkaa jo edistymään :) Ja puomille löytyi aivan uusi vauhti, kun keksin palkata sitä pasukarhurievulla. Jee :) Hypyillä harjoiteltiin takaakiertämistä ja kontakteja taas työstettiin. Hienosti etenkin puomilla se tarjoaa itse alastulokontaktin, toisinaan A'lla tarvitsee muistuttaa neitiä "seis" käskyllä.

Leevin kanssa tehtiin treeneissä melko lyhkästä, n.8 esteen rataa. Herra pääsi juoksemaan kunnolla, kun sen useampi oli poissa treeneistä. Leevi oli hieno ja teki tosi kivat kepit, jopa haki ne hyvin.

Leia sai jälkeillä tiistaiaamuna ja keskittyi tosi hienosti. Tehtiin aika lyhkästä jälkeä (50 m.?) muutamalla jyrkällä kulmalla ja ajoi ne tosi hyvin. Ihan huomaamatta oli ehtinyt tulla useamman kuukauden tauko. Nyt pitäisi jälkeillä enemmän, kun vielä voi. Talvi luonnollisesti tuo taas mukanaan tauon tähän(kin) lajiin. Tokoiltiin myös illalla jotain pientä, seuraamista, jääviä ja luoksareita. Käännökset vaatisi taas treeniä, muuten ei moittimista tuon otuksen toiminnassa :)

Tässä kunnon kuvapläsäys viimepäiviltä:

Agiliitoa ja näytelmöintiä

Niin se vaan viikonloppu vierähti ja se tulikin vietettyä varsin tiiviisti koirien parissa. Onneksi ensi viikko on syyslomaa opiskeluista, saa levätä kunnolla ja samoilla metsissä koirien ja kavereiden kanssa. Varmaan eksytään treenailemaankin useammat kerran.

Mutta palaillaksemme tähän viikonloppuun, niin Lauantaina koitti Leian viimeinen esiintyminen nuorten luokassa kun suuntasimme Spanieliliiton erikoisnäyttelyyn Hyvinkäälle. Oli mukava nähdä kaikkia tuttuja portugeesiihmisiä, joita olikin kokoontunut paikalle iso joukko. Koiriakin oli ilmoitettu hurjat 36!

Tälläisen arvostelun Leia sai espanijalaiselta tuomarilta, Alicia Castrolta:
"Erittäin hyvät mittasuhteet. Erittäin kaunis pää. Hyvin kauniisti kulmautunut edestä ja takaa. Erinomainen turkki. Erinomaiset liikkeet."

Leia esiintyi hienosti ja sai tuomarilta ERIn, ja sijoittui luokassaan neljänneksi :)

Näyttelyssä vierähti melkein koko päivä taas. Kotiin tultua lähdettiin Leevin ja Nastan kanssa vielä lenkille illalla. Tässä poseerauskuva kaveruksista:



Tänään taas meni melkein koko päivä Ojanko-reissuun. Aamupäivällä lähdettiin ja tultiin varsin myöhään päivällä takaisin. Mukaan tuli Heidi Ninjan ja Lumin kanssa ja itsekin otin molemmat piskit mukaan.



Leeviä ohjaili lähinnä Heidi, joka teki sen kanssa pientä rataa. Itse tein Leevin kanssa vähän keinua ja keppejä ihan erikseen, ja meni oikein kivasti. Mutta herra yritti lähteä jonkun hajun perässä pois kentältä tehdessään rataa, ja possutteli muutenkin. Tiistainakin käytiin Leevin kanssa agittaamassa kun meillä alkoi treenit kolmen viikon tauon jälkeen. Koira kävikin ihan kuumana ja sählättiin ihan urakalla kun yritettiin jotain rataa vääntää.



Leian kanssa treenailtiin tänään ekan kerran keppejä, ja niitä olisi tarkoitus nyt alkaa treenaamaan kunnolla. Käytännössä Leia sai siis juosta läpijuoksuja kujakeppien läpi. Kovaa se menikin ja irtosi tosi hienosti käskyn kuultuaan. Tästä sitten pikkuhiljaa vaikeuttamaan :)

Leia hyppäsi myös tänään ensimmäisiä maksikokoisia hyppyjä, eikä ne näyttäneet juurikaan vauhtia hidastavan :) Tehtiin yksinkertaisia ratoja hypyistä, putkista ja kontaktiesteistä. Leia oli ihan superhieno ja sitä oli kiva ohjata :) Kontaktit se teki hienosti myös. Putket veti Leiaa puoleensa taas, ja aika usein se ehti myös syöksähtää ihan toiseen päähän mihin oli tarkoitus. Kivat treenit oli kaikkiaan :) Heidi kuvaili Leian menoa, kiitos siitä!

Porvestreffit, osa 2

Viimekertaisesta lähti liikkeelle idea pitää tälläisiä portugeesien rotutapaamisia useammin. Tälläkertaa suunnistettiin kohti Länsimäentien koirapuistoa Vantaalle. Löydettiin onneksi perille, vaikka vähän eksyttiinkin matkalla..

Paikalla oli koiria muistaakseni 13, kaikki portugeeseja. Menoa riitti taas, Leiakin pääsi taas vetämään kunnon rallia hengenheimolaistensa kanssa :-D Hauskaa oli ja reissuun vierähtikin ihan huomaamatta useampi tunti. Tässä taas kuvia, ei tosin kovin kummoisia, ei nimittäin meinaa kuvaaja pysyä koiralauman perässä..











MUOKS/Lisää kuvia sekä tämän että viimeviikon portugeesitapaamisista löytyy täältä:
http://laco.otukset.fi/kuvat/Koiratapaamisia/