Yhtenä päivänä havahduin ajatukseen siitä että viimekerralta verijäljen parista on kulunut jo vuosi! Ja meidän kun piti pitää tämä laji harrastusvalikoimassa ihan vakituisesti. Eilen sitten korjattiin tilanne ja suunnattiin jäljen tekoon metsään myöhään illalla, ja aamulla sitten herättiin varhain ajamaan ne koirien kanssa.
Mejäilyseuraa saimme siis Nastasta ja Norista, joiden hihnanjatkeille suuri kiitos seurasta :) Molemmat tytöt olivat elämänsä ensimmäisellä jäljellään ja hienostihan ne toimivatkin! Myös Leeville ja Leialle tehtiin melko lyhyet jäljet molemmille, kun en yhtään tiennyt miten mahtavat toimia kun viime kerrasta on päässyt kulumaan niin kauan. Leialla oli taas vähän liikaa virtaa ja sen mielestä mejä on hurjan kivaa mutta jälki täytyy suorittaa sen mukaan mahdollisimman nopeasti. Niinpä sitä saa jarrutella aikalailla liinasta. Mutta jäljen alku löytyi hyvin ja pääasiassa maavainulla mentiin. Toisinaan meinasi pää kohota haistamaan lopussa odottelevaa herkullista lihapullakasaa kohti, mutta jäljesti kuitenkin loppuun saakka.
Leevi oli hurjan hieno! Se eteni jäljellä tarkasti, eikä nenä kertaakaan noussut maasta. Nopeasti sekin tehtävänsä suoritti ja mielettömällä innolla, mutta se ei koskaan näy keskittymisenpuutteena kuten Leialla. Leevi keskittyy jälkeen ihan 100% ja aika ihana katsella sitä kuinka onnelliseksi nenätyö sen tekee. Se on se juttu, missä se on kaikkein omimmillaan. Toivottavasti päästäisiin mejäilemään vielä uudelleen tämän vuoden puolella, ja viimeistään sitten keväällä aktivoidutaan tämän kanssa :)
Päivällä käytiin vielä tokoilemassa portugeesityttöjen kanssa. Mukana menossa oli myös Nastan ihastuttava pentu, Minttu joka oli saapunut viikon hoitoreissulle Nastan ja Norin perheen luokse.
Leian kanssa tehtiin seuraamisia, luoksareita, jääviä ja paikallamakuuta. Paikallamakuussa keskittyi tosi hienosti, eikä ottanut häirötä vieressä luoksetuloja harjoittelevasta Norpasta. Aikaa muutama minuutti. Seuraamisissa meinasi kontakti rakoilla välillä, eikä koira oikeen toiminut yhtä hyvässä vireessä kun yleensä. Liikkeestä maahanmenot oli ihan hyviä, samoin luoksetulot. Peruskivat treenit :)
Tiistaina käytiin Leevin kanssa agittaamassa ja hurja piisoni päätti kokeilla uusia keinoja liian jäässä olevan ohjaajansa kanssa. Jos se ei juokse riittävän lujaa tai pidä kokoajan kartalla minne esteelle ollaan taas menossa, niin ainahan voi tikkasta ohimennen lahkeesta. Kiltti puudelihan se..
Mutta siis itse radasta suoriuduttiin ihan kivasti ja oli oikein hauskat treenit :) Tästä lähtien sitten agitellaankin maanantaisin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti