Möllimeininkiä

En tiedä itkisinkö vai nauraisinko tämän päiväisen möllitokon jälkeen, mutta tulipahan käytyä espoossa. Ensinnäkin, nukuttiin vähän pommiin, myöhästyttiin bussista ja kahdesta junasta, kolmanteen ehdittiin, mutta seikkailtiin yli puoli tuntia, ensin väärällä rakennuksella ja sitten oikealla löytämättä ovea.. Kun vihdoin päästiin perille kello oli tasan puoli ja jouduttiinkin kiiruhtamaan melkein heti paikallamakuuseen. Mutta mikäs sen fiksumpaa, koiran kanssa jolle parhaillaan rakennetaan _rauhallista_ paikallamakuuta..

Tässä meidän pisteet, katsokaa ja naurakaa :D

Luoksepäästävyys 10: Ainoa onnistunut liike, ei mitään korjattavaa.
Paikallamakuu 5: Kuten voi hyvin arvata se nousi puolivälissä, hämmennyin siitä itse mutta sain kuitenkin melko nopeasti reagoitua ja komennettua koiran maahan takaisin. Ehti edetä melkein metrin, meni heti käskystä takaisin maahan ja suoritti loppumakuun hyvin.
Seuraaminen hihnan kanssa ja ilman, molemmat 6,5: Ei ollut seuraamista nähnytkään, ei sitten askeltakaan. Koira himmaili jossain lähistöllä.. Tässä vaiheessa mietin että keskeytän tähän, mutta jatkettiin sitten loppuun kuitenkin.
Liikkeestä maahanmeno 7,5: Rumaa seuruuta, hidas maahanmeno ja käskin ehkä turhan painokkaasti. Koira ihan paineessa jo tässä vaiheessa.
Luoksetulo 9: Ihan hyvä, muttei vieläkään tehnyt yhtään parastaan.
Liikkeestä seisominen 9,5: Jäi hyvin, mutta seuraaminen aika kamalaa edelleen.
Estehyppy 8: Ei näin. Koira lähtee hypylle käskystä, pysähtyy esteen kohdalle ja kattoo mua vähän sillämielellä että pitäskö tuosta päästä yli..?
Uudella käskyllä hyppäs hyvin, mutta jäi vähän vinoon. Este oli ehkä sittenkin vähän turhan korkea Leialle, se ei ole tottunut yli 50 cm tokohyppyyn.
Kokonaisvaikutus 8,5: Innoton koira, ja vihainen omistaja, tuloksena kakkostulos 150 pisteellä ja suureksi hämmästykseksi sijoitus 3/8.

Tähän voisin todeta etten enää koskaan lähde valeraskaana olevan tyttösen kanssa kisaamaan, edes mölleihin. Siinä missä se on aamulla kahdella jalalla pomppiva superiloinen sähköjänis, se voi päivällä olla maailman runnelema pieni flegmaattinen eläinlapsi, kuten tänään. Niinpä meille koittaa nyt joko totaalinen tokotauko, tai sitten tehdään vaan ja ainoastaan superkivoja motivointitreenejä.

Mutta ollaan me muutakin tehty kun mokailtu. Leian ensimmäinen kaverikoiravierailu on nyt takana ja neiti toimi oikein hienosti. Tästä on hyvä jatkaa :)