Ollaanko saatu mitään aikaan?

Onpas taas aikaa kulunut ihan huomaamatta viime päivityksistä, mutta ei tässä juuri mitään ole tapahtunutkaan. On ollut ihan kauheita pakkasia viimeaikoina, eikä olla saatu kauheasti aikaiseksi. Ollaan kuitenkin tokoiltu hieman, käyty Leevin kanssa agiliitelemässä ja uimareissulla sunnuntaina. Edellinen viikonloppu tuli vietettyä kasvattajan jatkokurssilla, missä oli taas mielenkiintoisia luentoja ja hyvää keskustelua koirista, kahden päivän ajan.

Sunnuntaina suunnattiin Hyvinkäälle uimaan ja tälläkertaa Leian kanssa. Ennen uintia ehdittiin myös käydä riehuttamassa portugeesiviisikkoa metsässä, kokoonpanolla Leia, Nasta, Nori, Edi ja Nella. Siihen vielä puolen tunnin tehokas uinti päälle, niin kyllä oli väsynyt neiti illalla..

Leia oli joskus vuosi sitten viimeksi tuolla polskimassa, ja silloin se oli ihan paineessa kokoajan.

Niinpä otin neidille uittajan altaaseen, joka auttoi sitä rampeilta lähtemään veteen. Muutaman kerran neidin sai tökkästä altaaseen pelastusliiveistä, mutta sitten tuo alkoi menemään täysin itse "uimaan" käskystä :) Leia ui tosi hienosti ja olin tosi tyytyväinen että se hoksasi nuo rampit niin nopeasti. Pelastusliivit heitettiinkin melko nopeasti pois, eikä uittajaa enempiä tarvittu avustamaan. On se taitava pieni vesieläin :) Kuvia ei tälläkertaa ole, vaikka kamera olikin.. Oli niin kylmä että kameran linssi oikeen huurustui sisälle tullessa.

Leian kanssa tokoiltiin ulkona maanantaina pienen tauon jälkeen, ja ei jestas millä innolla se teki, huh. Kuumeni ehkä vähän liikaakin, mutta tollasen draivin kun saa pidettyä niin olis aika hieno.

Siitäkin huolimatta se teki tosi nopeita ja täpäköitä seuraamisia ja jääviä, luoksetuloista puhumattakaan. Kaukoja ollaan tehty kotona takapalkalla, ja matkaa otettu kymmenenkin metriä, eikä etene yhtään. Eri asia sitten kun alustaa ei ole, mutta näin treenaillaan jonkin aikaa ainakin..

Maanantai oli tuttuun tapaansa varsin epäonninen päivä bussiliikenteen suhteen, mutta ehdittiin kuitenkin treeneihin vaikka vähän myöhästyttiinkin. Lopulta käveltiin loppumatka, eli yhteensä tuli lämpättyä koiraa n. 4 km matkan verran ennen treenejä. En jäänyt turhaa jäädyttämään pikkukoiraa pysäkille, kun busseja ei kuulunut millään..

Ensimmäinen rata oli lähinnä huvittavaa sähellystä kuten meidän meno varsin usein tuppaa olemaan :D Mutta hauskaa oli ja se on tärkeintä! Toinen rata menikin sitten paremmin, koira meni minne kuului ja itsekkin muistin radan.. Ja vitsit tota intoa mikä tossa pikkueläimessä on :)

Leevin kanssa tokoiltiin eilen vähän sisällä. Tein sen kanssa n. 5 minuutin paikallamakuun (leia spurttaili siinä vieressä, mutta ei tuo välittänyt), olin itse toisessa huoneessa. Tyyppi on niin levollinen ja rauhallinen, olispa Leiakin.

Leevillä seuraaminen tuppaa välillä menemään liikaa käsieni tuijottamiseen, ja niinpä eilen taas treenattiin namialustalla, joka oli välillä edessä ja välillä takana. Lähinnä vaan perusasentoja tehtiin ja palkkasin vapauttamalla alustalle, sepä sai taas biisonin innostumaan ja hyvin se teki!

Tänään oli taas Leevin puunauspäivä. On se vaan söpö, vaikka sen päässä tuota turkkia onkin vähän heikonlaisesti.. :D Muuten turkkia on vaikka muutamalle muullekkin koiralle jaettavaksi.

Mutta nyt muistuttaa herra taas bichonia, kun on vähän siistitty turkkia.

Kevätauringon alla

Tänään oli vapaata sekä koulusta että töistä, kun saatiin luennot muutettua etäopiskeluun tälle päivälle. Niinpä pääsin pitkästä aikaa lenkille valoisaan aikaan, ja se piti tietysti hyödyntää ottamalla kamera mukaan :)
Kovan pakkasen takia meinasi kädet jäätyä kuvatessa, ja niinpä kuvia ei tullut otettua kuitenkaan kun reilun sadan kuvan verran, ja niistä ei onnistunut juuri mikään.. Jostain syystä en osaa millään kuvata tuota valkoista otusta.

Vinkkejä otetaan vastaan, tuntuu että vaikka kuinka säätäisin valotusta niin koira maastoutuu taustaan aina..

Tällä viikolla ollaan käyty Leian kanssa useampana iltana juoksemassa, ja se on vetänyt tosi hienosti! Ihan uusi juttu oli kun tultiin pihaan vetokamppeiden kanssa, niin neiti oikeen kiljas että eikös lähdetä jo ja lujaa.. ;) Yleensä se on vaatinut alkuun enemmän tsemppausta lähteä vetämään, mutta nyt on ollut intoa paljon enemmän, eikä se ihan kokoaikaa kysele lupaa että onko nyt ihan oikeasti vetäminen sallittua.. Sehän on, aina kun on valjaat päällä!

Treenattukkin ollaan, tokoa Leian kanssa ja agia Leevin kanssa. Maanantain agitreeneistä en enää muista juurikaan mitään, mutta ohjureita taas käytettiin kepeillä ja Leeviä ne ei enää häirinnyt kuten viimekerralla. Muuten herra taisi toimia ihan hienosti, mitä nyt ärsytti sen äänekkyys radalle lähtiessä ja usein se kiljasee edellisellä esteelläkin jos ei seuraava käsky tule riittävän nopeasti...

Leian kanssa on tehty hienoja paikallamakuita, se on ollut varsin rento ja häiriönä on ollut mm. ohi kulkevia koiria ja ihmisiä. Ehkä siitä vielä saadaan varma, joskus.. Mä en kyllä osaa luottaa tuohon koiraan paikallamakuussa, ehkä se on se suurin ongelma..? Ollaan tehty myös jääviä juoksuvauhdista ja olleet tosi nopeita :)

Eilen oli koirien pesupäivä, jos niiltä kysytään niin ennemminkin kidutuspäivä ;) Keskiviikkona saapui uusi turkinkuivain, Metro-fööni. Nyt ei enää tarvitse kuivailla koiria neljää tuntia viikossa hiustenkuivaajalla, kun reilulla tunnillakin selviää turbolla! Koirat eivät olleet ihan samaa mieltä uudesta föönistä, ja etenkin Leia pisti ihan kunnolla vastaan.. Mutta arvatenkin fööni voitti koirat. Mutta eiköhän ne ala tottumaan, kun ei muutakaan vaihtoehtoa ole. Nyt on taas puhtaita ja hyväntuoksuisia koiruuksia :)

Ihmetyksiä ja oivalluksia agikentillä ja vähän muuallakin

Maanantaina oli Leevin agilitytreenit Konalassa. Tälläkertaa treenattiin erityisesti keppejä, ja ensi kertaa otettiin käyttöön ohjurit kepeille. Leeville on ihan alkuun opetettu kepit siis ihan käsiohjauksen avulla, eikä ne vielä monen vuoden treeninkään jälkeen ole kovin varmat saatika itsenäiset. Välillä kepit on tosi hyvät, mutta toisinaan liika innostus agiradalla tuottaa sen että koira menee satunnaisesti väärään väliin tai unohtaa viimeisen välin kepeistä.. Ohjurit kepeillä eivät siis varmaan olleet ollenkaan huono idea, mitä nyt Leeville ne tuottivat hämmästelyn aihetta. Alkuun mentiin ihan pelkkiä keppejä että tuo tottuisi ohjureiden olemassaoloon, ja kun ne eivät sen enempää näyttäneet sitä häiritsevän niin otettiin ne sitten osaksi rataa.

Leevi oli taas täynnä energiaa ja yrittikin melkein joka kerta ottaa varaslähdön, joten palkkailin välillä pelkästä odottelusta. Ja tuolle räksyttämisellekkin pitäisi varmaan tehdä jotain.. Radalla se kummasteli sitten enemmänkin noita keppejä, ja hyppeli useampaan otteeseen ohjureiden yli.
Tämän jälkeen se kokeili varovaisempaa taktiikkaa, ja kurkisteli aina kepin takaa että mahtaakohan tosta päästä nyt läpi.. Eli ensin sählättiin ja sitten sählättiin ja tarkisteltiin. Vikasta välistä se kurkisti vielä tarkemmin, että pääseeköhän tästä labyrintistä pois ollenkaan :D

Leian kanssa ollaan taas tokoiltu, eilen lähinnä kaukoja ja paikallamakuuta, ja tänään paikallamakuuta, eteentuloja ja seuraamisia. Paikallamakuissa ilmeni tänään jotain ihan uutta, nimittäin ennakointia. Se kai kuvitteli että nyt tehdään kaukoja ja luuli vielä ollensa tosi taitava, kun teki niin hienot maahan-seiso-maahan vaihdot tosi kaukaa käskytettynä.. Niinpä tehtiin sitten vaan yksi 2min. makuu n.30 m. matkalla ja muut melko lyhyitä, mutta palkkasin vaan että se odottaa maassa kun kävelen poispäin. Toivottavasti ei ala toistumaan, mutta voipi olla että jätetään ne kaukot vähän vähemmälle tai sitten keksin niihin kokonaan uuden käskyn?
No, onneksi seuraamiset oli ihan huippuja, ja neiti upeassa vireessä :)

Molskis!

Ylläolevasta kuvasta kiitos Piattalle! Eilen käytiin taas Leevin kanssa portugeesiporukan uimavuorolla Hyvinkäällä uiskentelemassa. Leia jäi taas kotiin, kun halusin jatkaa Leevin uintiprojektia ja kahden koiran kuivaaminen uinnin jälkeen veisi vähän turhan paljon aikaa..
No, Leia pääsee sitten ensikerralla. Leevi oli alkuun vähän vastahakoinen uimisesta ja arasteli ramppeja, mutta hetken päästä herra jo juoksenteli innoissaan ramppeja kohti ja haukkui innoissaan! Haukkuminen nyt ei kovin toivottavaa ollut, mutta kertoipa sen éttä herra keräsi aikamoiset kierrokset, eli ei sillä ihan kurjaa voinut olla ;) Piisoni ui taitavasti! Kotona sitten otettiinkin rennosti, uiminen väsytti Leeviä varsin tehokkaasti.

Ja sitten kuvia Leiasta, joka esittelee uutta Pomppa-takkiaan :) Aika harvoin tuo eläin palelee, mutta kun mittari läheni -20 astetta ja neiti alkoi liikkua ulkona kaksi tassua maassa kerrallaan, niin oli aika laittaa Pomppa niskaan. Ja onhan tuo lihasten lämmittelyä varten treenien jälkeenkin oikein tarpeellinen takki.

Leian kanssa ollaan käyty nyt juoksemassa pari kertaa, viimeksi tänään. Totesinpa vaan ettei tuo osaa vetää vielä niin hyvin, etteikö ottaisi häiriötä toisesta koirasta. Ohitukset menee ihan hyvin, mutta kun lähdettiin tänään yhdessä Norin ja Piattan kanssa, niin keskittyminen ei ollut ihan priimaa. Otti tosi paljon häiriötä Norista. Mutta ajoittain veti tosi kivastikkin :)

Tokoa ollaan tehty nyt joka päivä tälläviikolla. Kevään suurin projekti tokon osalta olisi saada vihdoin se paikallamakuu varmaksi, niin päästäisiin sinne kokeisiinkin joskus. Katselin tulevan vuoden tokokokeita, ja toukokuussa olisi hienoa päästä korkkaamaan alokasluokka ja jatkaa sitten alkusyksystä. Kesällä olisi kokeita paljon, mutta luulenpa ettei tuo koiruus ole ihan vedossa silloin, mahdollisten juoksujen ja helteen takia.. No, katsotaan.

Leia on tehnyt tosi hienoja paikkallamakuita, ei ole reagoinut viereisen koiran nousemiseen eikä vieressä riehuvaan koiraan mitenkään. Ollaan tehty lyhyitä ja pitkiä makuita, niin ajallisesti kun matkallisestikkin. Vaihtelevia treenejä, mutta ennenkaikkea kiinnitetty huomiota rauhalliseen mielialaan koiralla. Muissa liikkeissä olen taas vaatinut täydellistä motivaatiota, ja intoa, ja tosi hyvin se onkin toiminut :) Pitäisi vaan keksiä tuolle koiralle jotain uutta opetettavaa ja vaihtelevampia treenejä. hmmm..

Iloisia koiria ja treenejä

Nyt on varmaan synkistelty riittävästi möllitokon jälkeen ja aika alkaa treenaamaan tokoa parempaan kuosiin Leian osalta. Eilen ja tänään ollaan treenattu vajaan viikon tauon jälkeen.
En voi kun todeta että tuo piski on ollut ihan loistava ja tehnyt hommia ihan mielettömällä innolla! Eilen tehtiin tossa lähikentällä ihan vaan erilaisia perusasentotreenejä ja pari luoksaria, ja lähdettiin kotiin hyvillä mielin ja koiran hypellessä tasajalkaa sillä mielellä että treenataan lisää!

Tänään käytiin Piattan ja Norin kanssa treenaamassa ja Leia toimi taas tosi hyvin. Vaikka sillä oli intoa tosi paljon, niin se keskittyi myös ihan täysillä ja teki tosi täsmällisesti. Tehtiin alkuun luoksetuloja, ja vauhtia ei ainakaan puuttunut, eteentulo oli vaan vähän turhankin töksähtävä kun koira stoppasi eteen ihan täydestä vauhdista. Sitten vaan tosi nopeita maahan-seiso vaihtoja, ja kivasti teki. Maahan-istu kaukot vaan tökkiin kun tuo koira meinaa aina edetä kun se hyppää maasta istumaan.. Seuraamisia tehtiin myös, monta lyhyttä ja yksi pidempi pätkä. Neiti seurasi niin tiiviisti ja niin innokkaasti, ja teki käännöksetkin tosi hienosti :) Pari noutoakin tehtiin, jotka sujui oikein kivasti. Lopetettiin taas kun koiralla oli vielä intoa paljon, ja se paloi halusta tehdä lisää. Tälläisiä treenejä vaan lisää niin eiköhän tästä nousta :)

Herra Leevikin teki muutakin kun istui koristeena kentän reunalla - se harjoitteli seuraamista, ja vähän pidemmällä pätkällä. Ja oli sekin taitava, eikä se poikita enää juuri lainkaan :)
Eilen oltiin taas ageilemassakin, ja voisin ehkä taas todeta että sitä intoa on aika paljon enemmän kun keskittymistä.. Paria rataa tehtiin, kokonaan ilman hyppyjä ja paljon vauhtisuoria. Radalla se teki tosi kivat kepit pari kertaa, mitä nyt "väärältä puolelta" se haki keppejä huonosti. Tehtiin vielä pari kertaa parin esteen rataa, missä yritettiin saada koiria irtoamaan paremmin kepeille ja putkelle, mutta lopputuloksena oli ihan ylikierroksille menevä koiruus.. Loppuen lopuksi herra kiipesi suoran putken päälle kävelemään, kun ei enää ollut ihan varma mitä siltä haluan..
Mutta pääasiassa kivat treenit kuitenkin :)

Hiihtäjien vallankumous

Ai että kuinka mä pidän talvesta, on vaan niin satumaisen kaunista kun kaikkialla on puhdasta ja valkoista lunta! Koiratkin on virkeämpiä ja etenkin Leia rakastaa kun se saa möyriä lumikinoksissa. Viikonloppuna ulkoiltiin reilusti, eilen kolmen tunnin lenkki Miian, Nastan ja Norin kanssa, ja tänään ennen töihin lähtöä samanlainen lenkki, mutta vain kahden koiran ja kameran kera. Ilmat oli mitä parhaimmat :) Ikävä kyllä eilen en saanut kameraa mukaan, kun akku oli loppu ja kameran laturi kateissa. Käänsinpäs koko asunnon ympäri tuloksetta, kunnes tajusin yhden paikan mistä ei tullut katsottua.. Tänään korjattiin monen viikon kuvavajausta :)

Leian mielestä on hirmuisen kivaa työntää koko pää lumihankeen...

Ja loppulenkistä tulin tänään sellaiseen tulokseen että talvella lenkkipoluilla ei arvosteta lainkaan koiranulkoiluttajia, eikä varsinkaan valokuvausharrastajia, näiden yhdistelmästä puhumattakaan.. Kiistattomat lenkkipolkujen kingit ovat hiihtäjät! Täytyisiköhän tässä nousta vastarintaan vai laittaa sukset talvikenkien alle saadakseen ulkoilla rauhassa?

Tästä syystä kuvasaldo jäi kuitenkin varsin minimaaliseksi, ja omistajan ja koiran ärsytyslukemat nousivat välillä pilviin saakka. Leialla on valeraskaus siinä vaiheessa että niin hiihtäjille kun vieraille koirillekkin pitäisi päästä pärisemään... Niinpä tänäänkin seistiin melkein puoli tuntia mäen alla, ja yritin siedättää sitä hiihtäjiin. Niin kauan onnistuu kun on ruokaa taskussa, mutta sitten kiinnittyy huomio taas hiihtäjiin. No ehkä tämäkin vaihe loppuu aikanaan ja saan takaisin sen kiltin ja kuuliaisen mustan otukseni.. :)

Pätevä pieni piisoni

Leeviherran kanssa on vuosikausia taisteltu erinäisten motivaatioongelmien kanssa. Tokoa sen kanssa treenattiin vuosia, mutta nyt on nämä pari vuotta keskitytty vaan jäljestykseen ja agilityyn. Näistä molemmat lajit ovat sellaisia mihin tuo eläin on kuin luotu, eikä sitä ole koskaan tarvinnut innostaa niihin sen kummemmin. Mutta toko alkoi monen vuoden tahkoamisen jälkeen sujua ajoittain tosi upeasti, ja sitten se alkoi taas tuottaa harmaita hiuksia.. Ja unohdettiin koko laji joksikin aikaa.

Mutta nyt, kun Leevi elelee kahdeksatta ikävuottaan, tuntuu että sillä on intoa ja tarmoa ihan kaikkeen mitä sen kanssa ikinä keksiikään. Agilityyn tulee kokoajan lisää vauhtia ja tokokin on sen mielestä ihan huippukivaa. Siinä missä ennen yritin kaikkeni saada sen innostumaan edes hetkeksi, niin nyt tarvitsee vaan jarrutella herran touhotusta. Temppuja ollaan opeteltu viimeaikoina taas paljon lisää, ja tuntuu että se oppii hetkessä kaikki uudet jutut. Arjessakin se on oikeastaan tosi mukava koira. Se myös yllättää minut positiivisesti nykyään kovin usein. Se leikkii välillä leluilla kotona, innostuu nopeasti saalisleikkeihin treenatessa, ei vihaa uimista ja on jotenkin paljon iloisempikin kun aiemmin.

Sain Piattalta Sirjan ottamia kuvia viime viikon treeneistä. Leevi rakastaa tuota noutokapulaa! Kun käskyn kuulee niin kapulalle juostaan täysiä, ja tuodaan se täyttä vauhtia myös takaisin. Intoa on ehkä tässäkin hitusen enemmän kun keskittymistä.. :D Mutta Leevin kanssa ei olekkaan tavotteena mikään viimeisen päälle hiottu tokosuoritus vaan motivaation vahvistaminen ja ylläpito ensisijaisesti.
Tänään harjoiteltiin myös kaukopalkkan käyttämistä. Lähinnä ihan pieniä harjoituksia, missä se piti pyynnöstä kontaktia ja sai tykittää täysillä namilautaselle. Piisoni oli ihan innoissaan taas :)

Eilen agitettiin Konalassa tuttuun tapaan. Leevillä oli hieman virtaa taas ensimmäisillä radoilla, se mm. juoksi rengasta päin, pari kertaa meinasi juosta seinään päin putkelle mennessä ja sen sellaista. Lopuksi alkoi herralla löytymään korvatkin, ja saatiin tehtyä ihan kohtuullisen sujuvia ratoja ;)

Alla pari kuvaa Leian tokoiluista. Leia on tällähetkellä treenitauolla kaikesta.. Tehdään vaan superhelppoja ja lyhyitä treenejä, joissa koiran vire ei ehdi laskea yhtään. Ja odotellaan tietysti vähän vähemmän liukkaita kelejä, että päästäisiin canicrossailemaan.. :)