17.12.2012

Yhtä sun toista


Kuvissa meidän lauman uusimman jäsenet, 9 viikkoiset rottalapset Stara & Diili. Lisäksi neidit toimittavat ympäri vuorokauden livelähetystä Leeville, joka jaksaa seurailla siimahäntien toisnaan huimiakin akrobaattisia taidonnäytteitä.

Vielä en uskalla suunnitella ensi vuoden suunnitelmia blogiin saakka, kun vielä on vuotta jäljellä.. pari viikkoa. Ensi vuoden suurin hankita on kuitenkin päätetty, tarvitsen oman auton! On se hienoa kun on lämmitetty, hieno sisähalli ja sinne avain että treenaamisenhan pitäisi olla niin helppoa kun se vaan voi olla.. Mutta tällä lumimäärällä saan kulumaan tuohon matkaan helpostikin 2 tuntia yhteen suuntaan. Koska miksipä koirahallille meneviä teitä aurattaisiin, etenkään kun yksi niistä on autotie ja tähän aikaan vuodesta kävelijät saavat tyytyä kahlaamaan ojassa tien vieressä. Alan olla niin kyllästynyt matkustamaan tuota väliä useamman kerran viikossa. Kuinka helppoa olisi lastata koirat autoon ja hurauttaa alle vartissa hallille, käytännössä treeneihin voisi mennä tällöin vain pari tuntia illassa! Torstaina ei ehditty treeneihin, ei ollut bussiliikenne meidän puolella. (Jotenkin huvittavaa että suomessa kun on puolet vuodesta talvi, niin se yllättää liikenteen täysin ja kaikki on sekaisin.) Tänään oli se kauan odotettu kisaharkka, eikä päästy perille tälläkään kertaa. Tässä tuntee olonsa suorastaan tyhmäksi ja ennen kaikkea laiskaksi.. Turhauttaa.

Leian vastaehdollistaminen hiihtäjiin pistettiin tänään kunnolla käyntiin. 2,5 tunnin aamulenkillä tavattiin yli 100 hiihtäjää eli saatiin sopivasti toistoja. Leia alkoi jo hiihtäjän bongattuaan tarjota katsekontaktia, josta palkkailin. Kaikkein hankalinta on vaan pysyä itse rauhallisena, vaikka sieltä tulisi tusina aggressiivisia suksien ulkoiluttajia takaa ja saat hypätä ojaan väistääksesi. En vaan ymmärrä mikä siinä on niin haastavaa vaikka viheltää tai vihjaista että pois alta.. Tuntuu että ihmisiltä katoaa suksien päällä viimeisetkin ajatuksen rippeet, tai sitten suomessa hiihto on niin yleistä patoutuneiden aggressioiden takia.. Meinasin tänään jäädä neljän hiihtäjän alle, ensimmäisen kilometrin aikana. Ensimmäinen huusi mennessään kirosanojen saattelemana "..katsoisit vähän taaksesi, niin et jäisi alle", seuraava raivosi siitä kuinka koiria ei tartteisi liikkua siellä ollenkaan ja kolmas suhaisi sauvallaan protestiksi ihan milliä vaille koiria tassulle. Että olipas rentouttava lenkki taasen, oikea onni asua hyvien ulkoilumaastojen keskellä..

Ollaan me sentään jotakin tehtykin. Leevi kävi viimeviikolla fyssarilla ja koiruus syynättiin taas läpikotaisin. Piisoni oli taas aavistuksen takaa jumissa, mutta saatiin hyvin samalla kertaa auki. Helmikuussa mennään taas, ja Leia pääsee tuolloin myös käsittelyyn. Perjantaina Leian lonkat kuvattiin uudestaan, edellisestä arviosta olikin pari vuotta mennyt. Arvio oli nyt myös eläinlääkärin mukaan C, eikä kuvia tälläkertaa lähetetä uudestaan kennelliittoon. Oli hyödyllistä nähdä kuvat kokeneen ortopedin näyttämänä ja ihan hyvältähän ne näyttikin.

Viime viikonloppu vietettiin tehokkaasti messarissa Leian kanssa, esiteltiin kaverikoiria hyötykoirien ständillä molempina päivinä, ja ehdittiin me portugeesikehän laitamillakin keikkumaan. Menestystähän geeseille tulikin ihan BIS-kehässä asti, lauantaina 1. ja sunnuntaina 4. sijan verran! Leia otti ihailtavan rennosti messuhulinan, se makoili selällään ständillä ja pussaili ihmisiä :)
Siinä missä joskus ennen messari saattoi aiheuttaa kipinän ilmoittaa koiraa näyttelyyn, niin tälläkertaa se toi huojentuneen fiiliksen siitä että meidän näyttelyt on nyt juostu. Joidenkin rotujen kohdalla koko näyttelyhömpötys on mennyt niin yli ettei tosikaan. Niin paljon mielummin kirmailen viikonloput koirien kanssa muiden harrastusten parissa ja iloitsemalla niiden oppimisesta eri lajien saralla :)

Saran kanssa käytiin tokoilemassa tällä viikolla myös ja tehtiin Leian kanssa hyvä treeni, sisältäen melkein kaikki avoimen liikkeet. On se vaan ihana pikku tokoeläin :)

Ensi viikosta toivonmukaan tulee aktiivisempi, ja mehän raahaudutaan treeneihin oli mikä oli. Tämä vuosi on myös historiallinen siitä että todellakin olen vapaalla kaikki joulun pyhät, eli 5 päivän loma on ihan nurkan takana!

Ei kommentteja: