2.1.2014

Uusi vuosi, uutta energiaa


Leian tokotauko ehti venähtää luvattoman pitkäksi, viimeksi ollaan tokoa viilailtu syksyllä ennen juoksuja eli joskus syys ja lokakuun vaihteessa. Tänään suunnattiin sitten heti herättyni viilarin kentälle tokokamojen kanssa. Vähän mietin mahtoiko tauko tehdä hyvää vai onko kaikki tehty työ valunut sen aikana ihan hukkaan.

Ylläoleva kuva kuvastaa hyvin Leian fiiliksiä tänään. Tyyppi sai armottoman hepulin kun päästiin kentälle, se repesi niin riemusta että meinasi jalat luisua alta kun se yritti sudittaa pientä ympyrää remmin nokassa. Sallittakoon se muuten hihnan päässä kauniisti kulkevalle neitikoiralle tämän kerran. Leia teki hommia räkä poskella, häntä heiluen ja mahtavalla innolla ja vauhdilla. Mahtihurtta!

Koiran mielialan ja tauon vuoksi jätettiin paikkistreenit toiseen päivään ja keskityttiin vauhdikkaampiin liikkeisiin, kuten luoksetuloon (ja stoppeihin), pitkään seuruupätkään, noutoihin metallilla ja puulla ja hyppynoutoon. Kerrattiin myös jäävät, kaukot ja jatkettiin alkeellisia tunnaritreenejä. Viimeisessä Leia käytti hyvin nenäänsä etsiessään tunnaria lehtikasoista ja ruoholta, koitan nyt olla munaamatta tätä liikettä taas. Ei ollut kyllä mitään moittimista portugalilaisen työskentelyssä, ehkä malttia olisi saanut olla lisää pikkasen kun tarjosi pari kertaa perusasentoa kun pyysin eteen jne, mutta me ehditään tollasia pikkujuttuja viilailemaan. Parasta on tuo into ja ilo, se tarttui kyllä omistajaankin :-) Tästä se lähtee taas!