Ihana kesä, ihanat koirat

 

 

 Ihana loma takana, elämäni pisin - täyden 5 viikon kesäloma. Aikansa kutakin. Nyt nautitaan työn teosta, arjen rutiineista ja kesästä, jota on vielä rutkasti jäljellä!

Viime viikolla vietettiin aikaa äidin luona lempäälässä, treenattiin agilityä, tokoa ja pelastuskoirailua, käytiin Karoliinan ja Nemon kanssa sateisessa suomenlinnassa piknikillä ja kauppatorilla viihdyttämässä turisteja, kökittiin metsässä mustikassa ja niin edelleen. Suomenlinnassa ei tullut kuvailtua koiria, turistien matka-albumeissa sen sijaan koirat komeilee varmaan satojen kuvien verran. Ja tietenkin tosi edustavina, tukat jakauksella, turkit mustanaan hiekkaa ja heinää..

 

Leevi on säikytellyt ihan todella viimeisen viikon aikana, jälkeenpäin vaan huvittaa. Viimeviikolla luulin sen tukehtuneen pitkään heinänkorteen lenkillä kun se ei tuntunut saavan henkeä ja mikään ei auttanut.. Onneksi oltiin eläinsairaalan lähettyvillä, tehtiin uukkari sinnepäin niin eiköhän pieni valkoinen päästä vihdoinkin oikeen kuuluvan röyhtäisyn joka taas aukaisee hengitystiet ja alkaa sitten mätätä lisää pitkää heinää kurkkuunsa elämäänsä tyytyväisenä.

Eilisen metsälenkin jälkeen se sitten alkoi ontumaan toista etujalkaa todella pahan näköisesti, katseli mua surullisilla silmillä, pysähtyi eikä halunnut liikkua.. Kannoin Leeviä varmaan kilometrin verran kainalokyydillä kotiin. Mieli maassa ja huolesta soikeana sekä omistaja että koira. Kunnes sitten päästin koiran jaloilleen lähellä kotia, kuiskasin sille "mennäänkö syömään" - Leevi irrottaa hampaillaan etujalan anturoiden välistä takiaisen ja jatkaa sitten täydellä vauhdilla matkaa kotiin silmät säihkyen ja haukku herkessä. Että silleen, voihan takiainen sentään.

Lei on ollut pätevä harrastuskoiruus helteistä huolimatta. Suurta iloa olen myös saanut revittyä siitä miten ollaan onnistuttu saamaan turha haukkuminen melkein pois monista tilanteista, itsehillintää lisää ja pihakäytös rennommaksi. En tiedä johtuuko se siitä mutta sen jälkeen kun Leia on saanut treenata haukkuilmaisua, on sen piippailu ja haukkuminen vähentynyt paljon muista tilanteista.